Arkisto

Suomen Oscar-ehdokas on jälleen valittu ja tänä vuonna ilahduttavasti hieman suuremman media- ja yleisöhuomion valokeilassa kuin aikaisemmin. Palkinnot ja kilpailuthan ovat olemassa ainakin osittain juuri markkinointia ja yleisön kiinnostuksen herättämistä varten? Minulla oli ilo ja kunnia olla mukana tämän vuoden raadissa, joka valitsi Suomen edustajaksi elokuvan Armomurhaaja.

Suomalaisesta elokuvasta puhuttaessa nousee aika ajoin esiin varovaisia kommentteja, joissa todetaan, että arviointi- ja päätösvalta alalla on keskittynyt todella harvoihin käsiin. Joskus joku rohkea uskaltaa jopa ilmaista, että tämä saattaa olla ongelma. Harvoin pohditaan vaihtoehtoja. NÄKYVÄKSI-hankehautomossa näin kuitenkin tehtiin ja kehitettiin uudenlainen malli hakemusten arvioimiseksi.

Tšadilainen elokuvaohjaaja Mahamat-Saleh Haroun vieraili kesäkuussa Sodankylän elokuvajuhlilla yhtenä festivaalin päävieraista. Haroun syntyi Abéchéssa, Tšadissa vuonna 1961 keskiluokkaiseen opettajaperheeseen. Hän pakeni perheensä kanssa Tšadin sisällissotaa 1970-luvun lopulla ja hakeutui Pariisiin tärkeimpänä matkatavaranaan lehdestä leikkaamansa pariisilaisen elokuvakoulun osoite.

Ihmisten ei tulisi jakautua manipuloijiin ja manipuloitaviin, vaan jokaisen tulisi olla manipuloija.” Tämä on tutkija Mauri Ylä-Kotolan muotoilu elokuvaohjaaja Jean-Luc Godardin ajattelusta. Edelleen elokuvia tekevän pian 90-vuotiaan Godardin mukaan elokuva on aina propagandaa. Siksi ”on tärkeämpää, että kaksisataa ihmistä filmaa yhtä ihmistä kuin että yksi filmaa kahtasataa”, on ohjaaja itse sanonut. 2000-luvulla tästä visiosta tuli totta.

Artikkelissaan Anette Alén-Savikko käsittelee tekijyyttä ja tekijänoikeutta lain ja oikeuden kielellä.

Ingmar Bergmanin (14.7.1918-31.7.2007) syntymästä on kulunut sata vuotta ja kuolemasta reilu kymmenen vuotta. Juhlavuoden kunniaksi kuluvana syksynä on Kavissa laaja Bergman-elokuvien sarja ja myös YLE juhlistaa Bergmania. Elokuvateatteriohjelmistossa on dokumenttielokuva Bergman: ett år, ett liv.

Oikeustieteen tohtori Jaana Paanetojan selvitys Häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu elokuva- ja teatterialalla julkaistiin 12.9.2018. Selvityksen tilaaja on Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Meillä kaikilla on muistissamme sykähdyttäviä elokuvia, jotka ovat vaikuttaneet, jääneet mieleen, muuttaneet meitä ja tapaamme katsoa maailmaa. Mitkä elokuvat ovat vaikuttaneet elokuvien tekijöihin ja heidän omaan elokuva-ajatteluunsa?

Elokuvantekijät eivät ota murteita tarpeeksi vakavasti.

Tarinankerronta muodostaa ihmisen mielen perustan. Evoluution näkökulmasta tarinoiden kertomisen on myös täytynyt muokata ihmisen biologisia aivorakenteita. Tarinoilla on aina näkökulma; sen joka kertoo tarinan. Tässä mielessä tarinat kiinnittyvät yksilöllisiin kokemuksiin. Toisaalta ne ovat osa jaettua kulttuuri-sosiaalista ekologiaa.

Vaikuttavuustyöllä pyritään löytämään elokuville uusia yleisöjä, pidentämään niiden elinkaarta sekä käyttämään elokuvia muutoksen välineinä.

Elokuvatoimittaja Kalle Kinnunen sanoo, että elokuva-alan häirintäongelmia ei voinut nähdä alan ulkopuolelta.

SET ry:n uuden puheenjohtajan, tuottaja Asta Viertolan tervehdys

Elokuvat vaikuttavat, mutta millä tavoin? Entä kuuluuko, saako tai pitääkö tekijän pohtia teoksensa mahdollisia vaikutuksia?

Tervetuloa SETin paneeliin!

The share of foreign subsidiaries is high. Finnish companies had better profits.

Elokuvatuottajat ry:n kokoama työryhmä on saanut valmiiksi ohjeistuksen, jonka tarkoituksena on toimia käytännön työkaluna seksuaalisen häirinnän ehkäisyssä elokuva- ja tv-alalla. Ohjeistus syntyi alan yhteisestä halusta tarttua vakavaan asiaan ja luoda toimivia ratkaisumalleja.

Jaksotyöstä kirjoittaminen osoittautui henkisesti raskaaksi aiheeksi. Viimeiset kaksi työehtosopimuskierrosta ovat paitsi repineet juopia työntekijöiden ja työnantajien välille, myös rapauttaneet joidenkin jäsenten luottamusta liittoon.

AVI tiedotti alan tarkastuskäynneistä (17.1.2018) muun muassa näin: ”Valvontahavaintojen perusteella elokuva-alan suurimmat työsuojeluhaasteet liittyvät työajan seurantaan ja työterveyshuoltoon. Alan vahvuuksiin taas kuuluu hyvä työturvallisuuden ja psykososiaalisen kuormituksen hallinta.”

Elokuvatyöntekijöiltä vaaditaan paljon, ja monet tyytyvät kohtuuttomiin olosuhteisiin. Liitossa ollaan kuitenkin huolissaan, että alasta tulee läpikulkuammatti – koska lopulta kukaan ei jaksa. Onko elokuvatyöntekijän ammatti oikeastaan elämäntapa? Jos on, mitä se tarkoittaa?

Miten minusta tuli animaation moniosaaja - tekijä, opettaja ja tutkija Tuula Leinonen

Elokuva- ja TV- alan työehtosopimukseen (EloTES) kirjattiin vuonna 2014 mahdollisuus käyttää työaikamallina jaksotyötä perinteisen mallin, eli kahdeksan tunnin työpäivän rinnalla. Jaksotyön mukaanottoa EloTESiin vaativat nimenomaan työnantajat, eli tuotantoyhtiöt, joita edustaa palvelualojen ammattiliitto Palta. Jaksotyön käyttöönotto on herättänyt alan työntekijöiden parissa kritiikkiä ja vahvojakin tunteita. Kritiikin pääasiallisia kärkiä on kaksi – jaksaminen ja pienentyneet tilipussit. Työnantajat korostavat enemmän mallin hyviä puolia - työn luonteeseen hyvin sopivaa joustavuutta ja kustannustehokkuutta.

Journalisti selvitti televisiotuotantoyhtiöitä: Ulkomaisten tytäryhtiöiden osuus suuri. Suomalaisyhtiöiden tulokset ulkomaisia parempia.

Puheenjohtajan tervehdys