01 / 2018

Ontuuko elokuva- ja tv-alan työsuojeluvalvonta?

AVI eli aluehallintovirasto on viranomaistaho, jonka vastuualueeseen kuuluu työsuojelu. AVI teki Etelä-Suomessa vuonna 2017 työsuojelutarkastuksia elokuva- ja tv-alan työpaikkoihin, mm. tuotantoyhtiöihin. Kiitos AVIlle! Hyvä, kun tarkastivat taas. AVI nimittäin myös opastaa työnantajia ja vaatii korjaamaan laiminlyönnit.

AVI tiedotti alan tarkastuskäynneistä (17.1.2018) muun muassa näin: ”Valvontahavaintojen perusteella elokuva-alan suurimmat työsuojeluhaasteet liittyvät työajan seurantaan ja työterveyshuoltoon. Alan vahvuuksiin taas kuuluu hyvä työturvallisuuden ja psykososiaalisen kuormituksen hallinta.”

Kahdenkymmenen vuoden jäsenneuvontakokemuksella voin sanoa, että kuormitusta ei hallita. Päinvastoin: ihmiset ovat väsyneitä ja vihaisia, koska yksityis- ja perhe-elämää ei kuvausten aikana käytännössä ole. Myös työajan seuranta on olematonta eikä kunnollisia työvuoroluetteloita ole kuin harvoissa tuotannoissa. Tilanne on todella – siis todella – huolestuttava.

AVI myös kertoi tiedotteessaan, että valvonta ei koskenut freelancer-sopimuksella työskenteleviä. Siis mitä? Eihän alalla kuvausten aikana juuri muita sopimuksia olekaan. Jopa 80 – 90% ammattilaisista on freelancereita.

AVIn mukaan työajan seuranta puuttui joka kolmannelta työpaikalta. ”Lisäksi monilla oli puutteita ylitöiden kirjaamisessa, joten tarkastuksilla ei saatu kattavaa kuvaa ylitöiden todellisesta määrästä alalla,” toteaa AVI.

Aivan! Tämä juuri on ongelma. Kuitenkin AVI sanoo, että ”työturvallisuutta hallitaan hyvin”.

En ymmärrä. Ylipitkiksi venyvät työpäivät ja -viikot ovat alalla suuri työturvallisuusuhka. Jaksotyö mahdollistaa jopa 6-päiväisen ja yli 70-tuntisen työviikon. 13-tuntiset päivät ovat mahdollisia ja niitä myös tehdään. Työehtosopimus onneksi turvaa, että kolmen viikon aikana tuntimäärä ei saa ylittää 150 tuntia.

Pahimmillaan tasoitusvapaita ei ole työsuhteen aikana lainkaan, vaan ne ympätään työsuhteen loppuun. Olen myös nähnyt työsopimusten pituutta jatkettavan, jotta tasoitusvapaat saadaan mahdutettua työsuhteen loppuun eikä ylityökorvauksia tarvitse maksaa. Tähän ei pidä missään nimessä suostua!

Olemme tehneet lukuisia työelämäkyselyitä SETin jäsenille ja niistä käy ilmi, että alan suurin ongelma on työnantajaosaaminen ja ylipitkät työpäivät. SETin jäsenkyselyn (vastauksia 194, vastausaika syksy 2017) perusteella käy ilmi, että:

23 % teki TES:n vastaisesti jaksotyössä yli 150-tuntia töitä kolmen viikon aikana.
Ylitys oli keskimäärin 25 tuntia!

33 % jaksotyötä tehneistä ilmoitti, ettei saanut vaaditun mukaista väh. 9 tunnin vuorokausilepoa

”Elokuva-alalle on tyypillistä tiukat tuotantoaikataulut ja pyrkimys äärimmäiseen kustannustehokkuuteen luovuutta edellyttävässä työympäristössä. Tämän johdosta myös työturvallisuus ja psykososiaalinen kuormitus ovat useimmiten hyvin hallinnassa, sillä aikataulut ja budjetti eivät kestä ylimääräisiä häiriöitä ja poissaoloja,” sanoo AVI tiedotteessaan.

”Monessa työpaikassa työntekijät kokivat, että työnantaja huolehtii heidän työhyvinvoinnistaan ja pyrkii ennalta ehkäisemään haitallista kuormitusta. Tämä näkyy esimerkiksi niin, että työnantaja ottaa matalalla kynnyksellä puheeksi, jos huomaa työntekijän olevan kuormittunut. Työnantajat korostivat, että työntekijöistä huolehtiminen on tärkeää myös työnantajamaineen takia”, työsuojelutarkastaja Pia Nivalainen kertoo AVIn tiedotteessa.

Tiukka aikataulu ja alimitoitettu budjetti ovat vaarallinen yhdistelmä. Valitettavan usein tähän liittyy vielä huono ennakkosuunnittelu. Käynnistetään tuotanto ja toivotaan parasta.

Keitäköhän AVI mahtoi haastatella tuottajien lisäksi?

Lue koko tiedote täältä.


← Takaisin 1/2018 etusivulle