Avainsana: elokuva- ja tv-ala

Äänisuunnittelija Timo Säilän matka äänen ammattilaiseksi on ollut poikkeuksellisen vaiherikas. Kymmenen vuotta Lontoossa ja itseoppineisuus veivät hänet kansainvälisiin tuotantoihin. Nyt Säilä on asunut vuoden Helsingissä ja kokee suomalaisen äänisuunnittelukentän erittäin kiinnostavana.

Puheenjohtaja ja kuvausjärjestäjä Klaus Hedströmin mukaan ammattikunnan on tärkeää verkostoitua Suomen sisällä.

Tasa-arvoa ja moniarvoisuutta elokuva- ja tv-alalla edistävä WIFTI Summit 2032 -tapahtuma tulee syyskuussa ensimmäistä kertaa Suomeen. Ammattilaisille suunnatussa huippukokouksessa esitellään muun muassa tekoälyn ja muiden digitaalisten työkalujen mahdollisuuksia tasa-arvotyössä, avataan pienempien elokuvamarkkinoiden kehittymistä ja etsitään keinoja kansainvälisen yhteistyön helpottamiseksi.

Artikkeli avaa viranomaisselvitystä siitä, millaiset lepo- ja ajoaikasäädökset elokuva- ja tv-alan työntekijöille kuuluvat, kun he ajavat työssään raskaita kuorma-autoja.

Kesäkuun 2023 alusta lähtien elokuva- ja tv-tuotantoa koskeva työehtosopimus on ollut yleissitova. Journalistiliittoon on tullut kesäkuun jälkeen kysymyksiä siitä, mitä yleissitovuus käytännössä tarkoittaa.

Jos mietitään televisio- tai elokuvatuotantoja Suomessa, huomataan, että vain aniharva vammainen työllistyy alalla. Asiaan on kuitenkin tultava muutos, sillä mikäli halutaan lisätä representaatiota sarjoissa ja televisiossa, täytyy tekijätiimeihin saada vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä.

Puku- ja maskeeraussuunnittelu ovat erottamaton osa toisiaan. Molemmat tähtäävät hahmokokonaisuuden luomiseen, yleensä pukusuunnittelu edellä. Hyvät työtilat ja riittävä määrä suunnitteluun varattua aikaa mahdollistavat parhaan lopputuloksen. Taloudellisista syistä kuvauspäivät kuitenkin suunnitellaan tiiviiksi, ja usein puku- ja maskeeraussuunnittelun tarpeet jäävät taka-alalle.

Kun avaan television katsoakseni sarjaa tai elokuvaa, on pettymykseni usein suuri. Vaikka sarjojen ja elokuvien hahmojen moninaisuutta onkin viime vuosina pyritty lisäämään, näkyy tämä oikeastaan pääasiassa etnisten, sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kohdalla. Minun kaltaiseni hahmot, eli vammaiset, loistavat yhä usein poissaolollaan. Jos satun löytämään elokuvan tai sarjan, jossa on vammainen hahmo, läikehtii sydämeni ensin riemusta. Pian riemun tilalle tulee pelko. Sorrutaanko taas kliseisiin ja haitallisiin stereotypioihin?

Työläisen rahanlähteistä tärkein on palkka. Palkkaa on se työstä ansaittu raha, joka kartuttaa eläkettä ja sosiaaliturvaa. Tässä artikkelissa kirjoitan siitä, miten palkka määräytyy. Seuraavassa Lehtiset-lehdessä käsittelen palkkioita ja muita korvauksia, joita työstä maksetaan, mutta jotka eivät ole palkkaa.