03 / 2023

Yleissitovuus viimein! Mistä elokuva- ja tv-tuotantoa koskevassa työehtosopimuksessa on sovittu?

Teksti: Marika Väisänen, Journalistiliiton työehtoasiantuntija

Kesäkuun 2023 alusta lähtien elokuva- ja tv-tuotantoa koskeva työehtosopimus on ollut yleissitova. Journalistiliittoon on tullut kesäkuun jälkeen kysymyksiä siitä, mitä yleissitovuus käytännössä tarkoittaa.

Yleissitovat työehtosopimukset määrittelevät Suomessa niin monen työntekijän työehtoja, ettei niiden merkitystä tule edes ajatelleeksi. Mutta mistä kaikesta työehtosopimuksessa on sovittu lakia paremmin?

Yleissitovuus tarkoittaa sitä, että kaikkien myös järjestäytymättömien elokuva- ja tv-tuotantoalalla toimivien työnantajien on noudatettava työehtosopimusta ja kaikilla alalla toimivilla työntekijöillä on jatkossa samat työnteon vähimmäisehdot, esimerkiksi taulukkopalkat.

Palkat

Suomessa ei ole laissa määritelty minimipalkkaa, vaan laki puhuu kohtuullisesta palkasta. Eri alojen palkat määritellään työehtosopimuksissa. Elokuva- ja tv-tuotannon työehtosopimuksen taulukkopalkat ovat vähimmäispalkkoja, jotka mahdollista ylittää, mutta ei alittaa.

Matkustaminen vapaa-aikana

Elokuva- ja tv-työn luonteeseen kuuluvat vaihtuvat kuvauspaikat ja matkustaminen. Siksi työehtosopimuksessa on sovittu, että matkustamisesta vapaa-aikana maksetaan korvaus, joka on 75 % perustuntipalkasta. Laissa ei ole määritelty korvausta matkustamisesta vapaa-aikana.

Sairauspäivät

Työehtosopimuksen mukaan on mahdollista saada työsuhteen kestosta riippuen 14–56 palkallista sairauspäivää. Lain mukaan sairausajan palkkaa maksetaan sairastumispäivältä, ja sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen arkipäivän loppuun.

Yötyölisä

Laki ei määrittele palkkoja eikä myöskään ns. haittalisiä. Ainoa lisä peruspalkan päälle, jonka laki määrittelee, on sunnuntaityöstä maksettava korvaus.

Elokuva- ja tv-tuotantoa koskevassa työehtosopimuksessa on kuitenkin sovittu yötyökorvauksesta tv-tuotannoissa, joka on 10 % korotus perustuntipalkkaan.  

Lomarahat

Laki takaa kaikille työntekijöille vuosiloman, mutta lomarahasta (tunnettiin aikaisemmin lomaltapaluurahana) on sovittu työehtosopimuksissa, eikä laki sano siitä mitään.

Elokuva- ja tv-tuotantoa koskevassa työehtosopimuksessa on sovittu, että lomaraha on 50 % vuosilomalain mukaan kertyneen loman vuosilomapalkasta. Silloin jos vuosilomaa ei ole kertynyt, maksetaan työehtosopimuksen mukaan vuosilomakorvausta 13,5 %. Tämä prosenttiperusteinen vuosilomapalkka on korkeampi kuin laissa, koska siinä on huomioitu myös lomarahan osuus.

Tilapäinen hoitovapaa ja palkallinen vanhempainvapaa

Lain mukaan työntekijällä on oikeus jäädä hoitamaan tilapäisesti sairasta lasta, joka ei ole täyttänyt 10 vuotta. Laki ei kuitenkaan velvoita maksamaan palkkaa kotona vietetyltä ajalta.  

Tilapäisen hoitovapaan palkallisuudesta on sovittu elokuva- ja tv-tuotannon työehtosopimuksessa. Sen mukaan alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti palkkaa maksetaan enintään kolmelta päivältä, poissaolon pituus voi olla enintään neljä työpäivää.

Myös palkallisesta raskaus- ja vanhempainvapaasta on sovittu työehtosopimuksessa. Oikeus raskaus- ja vanhempainvapaaseen tulevat laista. Työehtosopimuksessa on kuitenkin sovittu palkallisesta ajasta. Synnyttävä vanhempi, jonka työsuhde on kestänyt yli yhden vuoden, on oikeus palkkaan yhteensä 56 päivän ajalta raskausvapaan alusta lukien. Lisäksi on sovittu ei-synnyttävälle työntekijälle 6 arkipäivän palkallisesta vanhempainvapaasta vanhempainvapaan alusta lukien.

Paikallinen sopiminen on jatkossakin vain järjestäytyneiden työnantajien etu

Elokuva- ja tv-tuotantoa koskevassa työehtosopimuksessa on lukuisia pykäliä̈, joissa on sovittu mahdollisuudesta paikalliseen sopimiseen. Paikallinen sopiminen on vain järjestäytyneiden työnantajien käytössää. Ne työnantajat, jotka noudattavat työehtosopimusta ainoastaan yleissitovuuden perusteella, mutta eivät ole järjestäytyneet Paltaan, eivät voi sopia paikallisesti työehtosopimuksen määräyksistä.

Tämä johtuu muun muassa siitä, että järjestäytymättömät työpaikat eivät voi hakea neuvoa omasta työnantajaliitosta eikä työpaikoissa ole työehtosopimuksen mukaisia luottamushenkilöitä ratkomassa mahdollisia erimielisyyksiä työehtosopimuksen sisällöstä.

Nykyisessä hallitusohjelmassa on kirjauksia paikallisen sopimisen laajentamisesta, mutta lait ovat vasta valmisteluasteella eikä niiden sisällöstä ole tarkempaa tietoa.

Sekä järjestäytyneet että järjestäytymättömät työnantajat voivat kuitenkin sopia työehtosopimusta paremmista ehdoista.

Työehtosopimukset tehdään toimialakohtaisiksi ja niissä usein sovitaan myös lakia heikommasta tasosta. Jatkossa myös nämä määräykset ovat kaikkien elokuva- ja tv-alalla toimivien työnantajien sovellettavissa. Yksi tällainen on työehtosopimuksen mukainen jaksotyöaikamalli.

Elokuva- ja tv-tuotantoja koskevan työehtosopimuksen saaminen yleissitovaksi on ollut lähes vuosikymmenen mittainen ponnistus, joka on vaatinut sekä työntekijöiden että työnantajien järjestäytymistä alan liittoihin.

Työehtosopimuksien tulee kuitenkin elää ajan mukana huomioiden muuttuva työelämä, ja siksi niiden kehittäminen on jatkuvasti käynnissä oleva prosessi. Voimassa oleva työehtosopimus neuvoteltiin alkuvuodesta 2023 ja se on voimassa seuraavat kaksi vuotta, mikä antaa hyvin aikaa työehtosopimuksen kehittämiselle. Neuvotteluissa sovittiin muun muassa, että työmarkkinaosapuolet yhdessä kehittävät luottamushenkilö- ja työsuojeluvaltuutettujärjestelmää ja edistävät osaltaan toimivaa vuoropuhelua työpaikoilla. Työntäyteinen syksy muun muassa näiden teemojen parissa on alkanut.

 

Teksti: Marika Väisänen, Journalistiliiton työehtoasiantuntija