SET ry:n Diversiteetti, työsuojelu ja työelämätaidot -työryhmä toteutti selvityksen työsyrjintäkokemuksista- ja havainnoista elokuva- ja tv-alalla. Helmikuussa 2024 toteutettu verkkokysely pureutui syrjintäkokemuksiin edeltäneen vuoden ajalta. Avoimiin ja monivalintaisiin kysymyksiin vastasi yhteensä 263 alan ihmistä.
Pääkuva: SET ry:n kuva-arkisto, kuvaajana Peter Salovaara. Kuvaa käytetty selvityksen kansikuvana.
Yhdenvertaisuuden toteutumiseen liittyvää tietoa on toistaiseksi ollut vähän ja lisää tietoa tarvitaan, jotta konkreettisia toimenpiteitä monimuotoisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi voidaan kehittää.
Kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten hyvin vastaajat kokevat monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutuvan, millaisia asenteita alalla koetaan olevan ja mitä yhdenvertaisuutta edistäviä toimia alalla on vastaajien kokemusten mukaan tehty. Alan sisäisten syrjintäkokemusten lisäksi kyselyssä kartoitettiin alan yleistä ilmapiiristä yhdenvertaisuudesta.
Kyselyn taustalla ovat Diversiteetti, työsuojelu ja työelämätaidot -työryhmän perustajajäsenet Elise Castro ja Roosa Tikanoja. Molemmat ovat työskennelleet alalla reilun kymmenen vuoden ajan erilaisissa tehtävissä. Lisäksi Castro on SET ry:n hallituksen ja Suomen Journalistiliiton Työelämävaliokunnan jäsen sekä Invalidiliiton kokemustoimija. Tikanoja työskentelee APFI ry:n Avaus-vastuullisuushankkeen päällikkönä.
Castron mukaan tämän kyselyn kaltainen koko alaa laajemmin koskeva tarpeellinen data ja alan sisäinen selvitystyö on aiemmin ollut puutteellista.
– Nyt, kun dataa on olemassa, se helpottaa jatkossa työtämme. Datan avulla pystymme tarvittaessa perustelemaan, miksi valitsemme juuri tiettyjä konkreettisia toimenpiteitä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Jos tekisimme toimenpiteitä vain omien mielikuviemme tai subjektiivisten oletustemme pohjalta, saattaisimme kehittää vääriä asioita, Castro avaa.
Castro ja Tikanoja päätyivät anonyymiin kyselymalliin aiheen arkaluonteisuuden vuoksi. He pyrkivät hahmottamaan yleiskuvaa siitä, mitkä ovat edelleen alan keskeiset haasteet ja mikä puolestaan toimii niin, ettei muutoksia ole tarpeen tehdä.
– Tavoite oli saada sellaista dataa, jolla olisi mahdollisimman suuri hyöty asioiden edistämiseksi alalla konkreettisesti. Data on saatavilla myös laajempaan käyttöön kuin vain SET ry:lle mahdollisia jatkoselvityksiä varten, Castro kertoo.
Castron ja Tikanojan mukaan kyselyn tulokset eivät sovi absoluuttisten päätelmien tekemiseen ja arvioimiseen siitä, kuinka paljon alalla tarkalleen tapahtuu syrjintää. On mahdollista, että kaikki eivät tunnistaa syrjinnän muotoja tai vastaajilla on pelko tunnistetuksi tulemisesta. Raportin kirjoittajat kuitenkin uskovat, että tuloksista saa suuntaa-antavan kuvan, ja että tulokset kuvaavat kohtuullisen hyvin alalla työskentelevien asenteita ja kokemuksia.
Vastauksissa paljon tuttua, mutta myös yllätyksiä
Kyselyn tuloksissa käy ilmi, että alalla on yleisesti ottaen hyvin myönteinen suhtautuminen yhdenvertaisuuteen, monimuotoisuuteen ja syrjimättömyyteen.
Samanaikaisesti paljastuu, että konkreettiset toimenpiteet tai niistä viestiminen jättävät toivomisen varaa. Osa kokee, että syrjintätapauksiin on puututtu vain harvoin.
Vastausten perusteella syrjintää on koettu sosiaalisessa kanssakäymisessä, uralla etenemisessä, työtehtävien jakamisessa, rekrytoinnissa ja palkan määrässä. Vastaajat kuvasivat avovastauksissa muun muassa ohittamista, tiedon pimittämistä, vähättelyä, selän takana puhumista, epäasiallista vitsailua, nolaamista, huutamista, raivoamista, haukkumista, uhkailua, mustamaalaamista, seksuaalista häirintää ja ahdistelua.
“Tarpeeton henkilökohtaisten ominaisuuksien kommentointi.”
”Rasistisia vitsejä, identiteetin vähättelyä ja siitä vitsailua, poliittisen vakaumuksen vähättelyä ja haukkumista.”
– Syrjintää on havaittu työnjohdon ja esihenkilöasemassa olleiden tai työkavereiden taholta, mutta myös rahoittajat, tilaajat ja muut yhteistyökumppanit mainittiin, Castro summaa.
Kyselyn tekijät arvioivat, että syrjintä ei aina välttämättä tule syrjityn itsensä tietoon, ja siksi esimerkiksi seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvää syrjintää raportoitiin useammin muihin kuin itseen kohdistuneena.
Vastaajilla on heikko luottamus siihen, että he saisivat työnantajan puolelta kohtuullisia mukautuksia.
Elise Castro
Rekrytointitilanteissa syrjinnän syyksi kerrottiin muun muassa ulkomailla opiskelu ja oikeiden verkostojen puute. Monelle tuttu ilmiö, jossa työpaikat menevät usein työnantajalle ennestään tutuille tekijöille, nousi esiin myös tässä tapauksessa. Castron mukaan rekrytointiin liittyvissä vastauksissa paljastui myös yllättävä seikka: miehet ovat kokeneet ikäsyrjintää.
– Miehet olivat prosentuaalisesti kokeneet enemmän korkeaan ikäänsä liittyvää syrjintää kuin naiset. He saattavat kokea, ettei iän tuomaa kokemusta enää arvosteta, kun nuorempi ja halvemmalla töitä tekevä sukupolvi saa työt huonojen resurssien vuoksi, Castro täsmentää.
Invalidiliiton kokemustoimijana Castrolle ei tullut itselleen yllätyksenä, kuinka erityisryhmiin vammaisuuden, toimintakyvyn tai terveyden osalta kuuluvat saattavat kokea epäluottamusta työnantajia kohtaan. Ilmiö on osaltaan sidoksissa alan määräaikaisuuksiin ja työntekijöiden vaihtuvuuteen. Castron mukaan vastaajilla on heikko luottamus siihen, että he saisivat työnantajan puolelta kohtuullisia mukautuksia, jotka kuitenkin ovat työnantajan velvollisuus ja lakisääteinen asia.
– Fyysisesti vammaisena voin sanoa, etten aina ole saanut työtäni tukevia mukautuksia, esimerkiksi minihiirtä tai kyynärtukea oman määräaikaisen työsopimukseni vuoksi. Toisaalta on ollut myös tilanteita, joissa työsopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä on kysytty tarpeistani ja luvattu, että asiat ovat kunnossa kun aloitan työt, hän kertoo.
Syrjintään puuttuminen on edelleen vaikeaa
Merkittävä osa vastaajista ei ole kertonut kohtaamastaan syrjinnästä eteenpäin. Kyselyn tuloksista ilmenee, että syrjintää itse kokeneiden ja sitä havainneiden parissa pelko ikävistä seurauksista oli merkittävin syy vaikenemiselle. Syrjintää itse kokeneista lähes kuusikymmentä prosenttia oli jättänyt asian sikseen. Syrjintää vierestä todistaneiden kohdalla hiljaiseksi jääneiden osuus oli lähes neljäkymmentä prosenttia. Avovastauksissa ilmeni, että taustalla vaikuttavat pelot työn jatkuvuudesta ja hankalaksi työntekijäksi leimautuminen.
Castron mukaan se pelon ilmapiiri, mitä osittain pidetään 2000-luvun jäänteenä, nousi kyselyssä selkeästi esiin. Pelkoa ja epävarmuutta on olemassa, ja suurimmaksi osakseen ne liittyvät freelancerina toimimiseen.
– Tämä on yksi niistä epäkohdista, joita tämän selvityksen pohjalta on hyvä lähteä kehittämään. Jos johto tai esihenkilö itse harjoittaa syrjintää, se on yksittäiselle freelancerille iso kynnys viedä asiaa eteenpäin ylemmälle taholla. Vasta sitten, kun asioihin uskalletaan puuttua, pystytään yhdenvertaisuuttakin edistämään paremmin, Castro summaa.
Siksi kehitysehdotuksia kysyttäessä nousi vahvasti esiin tarve kouluttaa esihenkilöitä ja muita johtoportaan jäseniä. Lähes kahdeksankymmentä prosenttia vastanneista kannatti työnjohdollisessa asemassa olevien henkilöiden kouluttamista.
– Raportti itsessään ei vielä muuta mitään, mutta se auttaa aloittamaan työn muutoksen eteen. Näemme tärkeänä sen, että alalla tehdään laajaa yhteistyötä aiheen ympärillä, koska yksittäiset ihmiset tai yksi järjestö ei voi kaikkea muuttaa. Näitä kehitysehdotuksia voi toteuttaa laajemminkin kuin vain SET ry:n toimesta, Castro sanoo.
Useampi vastaaja toi esiin havaintonsa, että yhdenvertaisuutta käsitteleviin tapahtumiin ja koulutuksiin osallistuva joukko on tyypillisesti naisvaltainen ja henkilöt ovat usein niitä, joiden lähtötiedot ovat jo hyvät.
”Haaste on kuitenkin siinä että millään näillä ei ole merkitystä niin kauan kun ihmiset eivät itse havahtuu omaan syrjivään käytökseensä. Monen omantunnon puhdistamiseksi tuntuu riittävään se, että julkisesti tuomitaan alalla vallitsevaa syrjivää kulttuuria vaikka omassa päätöksenteossa sitä ongelma ei pystytään tunnistamaan.”
– Toiminnan muoto täytyy saada kiinnostavaksi. Silloin ihmisten osallistuminen on todennäköisempää. Näin alkuun jo syyskuussa on tulossa SET ry:n ja APFI:n webinaari, jossa käsitellään kyselyn tuloksia asiantuntijoiden kanssa, Castro kertoo.
Kyselyn toteuttajat toivovat paikalle erityisesti työnjohtoa, rahoittajia ja tilaajia, eli niitä, joilla on vaikutusvaltaa. Vastauksissa nousi esiin, että kyseisten päättäjien osaaminen yhdenvertaisuuskysymyksistä on heikkoa tai monimuotoisuutta ei vieläkään koeta aidoksi valintakriteeriksi. Se, että tuotantojen rahoittamisesta on päättämässä edelleen harvalukuinen joukko, nähtiin kyselyssä ongelmallisena.
Teksti: Jaana Kivi
Kuvat: Peter Salovaara, SET ry:n arkisto, Syrjintäkokemuksia ja havaintoja elokuva- ja tv-alalla selvitys
Lue lisää: Syrjintäkokemuksia ja havaintoja elokuva- ja tv-alalla selvitys
Keskiviikko 11.9.2024 klo 14:00-16:00 Suomen elokuva- ja mediatyöntekijät SET ry ja Audiovisual Producers Finland APFI ry:n Avaus-hanke järjestävät webinaarin: ”Miten rakennetaan kaikille yhdenvertainen av-ala? – Näkökulmia alan syrjintäselvitykseen”. Linkki webinaariin löytyy täältä.