Työsuhteinen työntekijä saa työstään vastineeksi palkkaa, josta työnantaja maksaa sivukulut. Työsuhteisesta työstä karttuu eläkettä ja ansiotulo vaikuttaa sosiaalietuuksiin. Myös yrittäjä kartuttaa yllä mainittuja sosiaalietuuksia, kun hän maksaa YEL-maksuja.
Teksti: Terhi Tarvainen, entinen työehtoasiantuntija, Journalistiliitto
Yrittäjän ja työsuhteisen raja on periaatteessa selvä. Kun työsuhteen tunnusmerkit täyttyvät, työskennellään työsuhteessa huolimatta siitä, mitä sopimuksessa on sovittu. Aina raja ei kuitenkaan ole aivan selvä.
Toimeksiantosopimuksetkin voivat sisällöllisesti näyttää työsopimuksilta. Riitariskin rajalla ollaan, kun toimeksiantosuhteessa työskennellään henkilökohtaisesti työvuoroissa työnjohdon ja valvonnan alaisena eli samalla tapaa kuin työsuhteessa.
Yrittäjäksi itsensä mieltää ihminen, joka on perustanut yrityksen, hän on siis tietoisesti perustanut yrityksen. Verokorttifree voi olla työsuhteinen free, mutta jos työsopimusta ei ole tehty, hän on yrittäjä. Vaikka toimeksiantaja pidättää ansioista veron, se ei kuitenkaan maksa työnantajamaksuja. Kyse on työkorvauksesta.
Verottaja edellyttää nykyään määrittelemään, millaisista ansioista henkilön vuosiansiot koostuvat. Palkalle, työkorvaukselle ja tekijänoikeuskorvauksille on omat verokorttinsa. Tämä selkeyttää ansiotulojen eroavuuksien hahmottamista. Työkorvaus ei enää niin herkästi sekoitu palkaksi.
Työsuhteinen, yrittäjä vai itsensä työllistäjä
Työsuhteessa työskentelevä ihminen tekee 1) työtä 2) henkilökohtaisesti 3) työnantajan lukuun 4) tämän johdon ja valvonnan alaisena 5) palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Työnantaja siis päättää mitä työtä tehdään, milloin ja miten. Työsuhteista työntekijää turvaa työlainsäädäntö ja työnantaja hankkii tarvittavat vakuutukset.
Toimeksiantosuhteissa työ tehdään yrittäjänä. Yrittäjällä on yrittäjän riski. Yrittäjä harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla. Hän myös suorittaa itse veronsa sekä eläke- ja sosiaaliturvamaksunsa.
Myös työkorvauksella työskentelevä ihminen on yrittäjä. Vero.fi-sivun mukaan ”työkorvausta on korvaus, joka maksetaan työstä, tehtävästä tai palveluksesta mutta joka ei ole palkkaa. Työkorvaus on yleensä saajalleen elinkeinotoiminnan tuloa eli yritystuloa.”
Verottajan syventävän vero-ohjeen mukaan ”jos työkorvauksen saajan ansiotoiminta on hyvin pienimuotoista, työkorvaus on saajansa henkilökohtaista ansiotuloa. Tällöin on kyse yleensä yksittäisistä ja satunnaisista työsuorituksista, joiden tekijä ei harjoita yritystoimintaa, mutta ei ole myöskään työsuhteessa työn teettäjään.” Työkorvausta ansaitseva ihminen suorittaa ansiotulostaan itse verot, eläkkeet ja sairausvakuutusmaksut. Jos ansiotuloja kertyy vuodessa yli YEL-vakuutuksen alarajan (vuonna 2023 8 575,45 euroa), henkilön tulee hankkia itselleen YEL-vakuutus. Arvonlisäverottoman vähäisen toiminnan raja on 15 000 euroa.
Itsensä työllistäjä tai omassa työssään työllistyvä henkilö on esimerkiksi apurahan saaja, freelancer tai työosuuskunnan jäsen. Työosuuskunnan jäsen voi saada palkansaajan työttömyysturvaa, jos työosuuskunnassa on vähintään seitsemän jäsentä, joiden omistusosuus on alle 15 %. Toimeksiantajan kannalta työosuuskunnan jäsenen työ on kuitenkin alihankintaa ja henkilö ei ole työsuhteessa toimeksiantajaan.
Työstä maksettavat korvaukset osana ansiotuloa
Työn tekemisestä voidaan maksaa erilaisia korvauksia, jotka eivät ole palkkaa, mutta ovat ansiotuloa. Tällaisia ovat mm. kokous- tai luentopalkkiot ja esiintymiskorvaus. Erilaiset työstä maksetut palkkiot ovat työkorvauksen kaltaista verollista ansiotuloa ja vuosiansioiden tasolla niitä koskevat samat velvoitteet kuin yrittäjiä muutenkin. Jos esim. YEL-raja ylittyy, henkilön täytyy maksaa se koko vuosiansioista, ei vain rajan ylityksen osalta.
Työstä aiheutuneet kulut
Ateriakorvaus, kilometrikorvaus ja päiväraha ovat nk. verovapaita kustannusten korvauksia. Järjestäytyneissä yrityksissä näistä on sovittu työehtosopimuksessa, mutta järjestäytymättömissä yrityksissä niiden maksamisesta sovitaan erikseen.
Myös yrittäjän kannattaa sopia näiden maksamisesta sekä esim. kuitillisten kulujen korvaamisesta.
Työn- tai toimeksiantaja voi korvata myös kustannuksia, jotka aiheutuvat työstä, mutta jotka eivät ole verottomia. Tällaisia kuluja voivat olla esimerkiksi kodin ja työntekopaikan väliset matkat.
Käyttökorvaus, tekijänoikeuskorvaus
Verottajan mukaan käyttökorvausta on tekijänoikeuden käyttämisestä, käyttöoikeudesta tai käyttöoikeuden myynnistä maksettu korvaus. Käyttökorvaus on veronalaista ansiotuloa, joka on rinnastettavissa työkorvaukseen.
Käyttökorvaus tai tekijänoikeuskorvaus eivät ole korvausta tehdystä työstä, vaan teoksen käytöstä. Joskus työsopimuksissa voi olla kirjaus, jonka mukaan palkka tai palkkio sisältää tekijänoikeuskorvauksen. Tässä tapauksessa palkka tai palkkio pitää kirjata sopimukseen erikseen ja tekijänoikeuskorvauksen osuus erikseen. Vasta silloin näkee, minkä verran työstä maksetaan. Sinänsä tessin mukaiselta näyttävä palkka tai samaan määrään arvioitu palkkio voi alittaa palkkaryhmän, jos osa siitä on tekijänoikeuskorvausta. Myös vaikutus sosiaalietuuksiin on erilainen.
Bonukset, tulospalkkiot ja muut kannustimet
Bonus tai tulospalkkio voi täydentää työsuhteessa työskentelevän henkilön peruspalkkaa sovitulla tavalla. Tosin näitä näkee työntekijätason sopimuksissa harvoin. Jos työsuhteessa aiotaan sopia bonuksesta, tulospalkkiosta tai muusta kannustinjärjestelmästä, sopimus kannattaa tehdä kirjallisesti. Se, miten palkkiosta on sovittu, vaikuttaa mm. verotukseen ja siihen, karttuuko palkkiosta eläkettä tai otetaanko se huomioon vuosilomapalkassa. Yrittäjien toimeksiantosopimuksissa yleensä ei ole sovittu kuulumisesta toimeksiantajayrityksen kannustinjärjestelmiin.
Freecanlerin olennaisia tietolähteitä
Keikkatyöläisen sosiaaliturvaopas.
Suomen freelance-journalistien nettisivu, jossa on tärkeää tietoa mm. laskuttamisesta, ansioiden arvioinnista ja sopimusten tekemisestä: www.freet.fi
Kaikkien pätkätöitä tekevien ihmisten kannattaa tarkistaa aika ajoin työeläkeotteensa. Siitä näkee, onko työnantaja tilittänyt työeläkemaksut verottajalle. Aina näin ei ole: www.tyoelake.fi
Omia tulotietoja voi tarkastella tulorekisteristä.
Yrittäjyyden ja työsuhteen tunnusmerkkejä Verohallinnon sivuilla.
Teksti: Terhi Tarvainen, entinen työehtoasiantuntija, Journalistiliitto