Avainsana: työuupumus

Otin vastuulleni liian pienillä resursseilla varustetun lavastussuunnittelutyön. Kannoin vastuullani pienen tuotantoyhtiön pienen elokuvan lavastebudjettia ja yritin saada lavastuksen onnistumaan annetuilla määreillä. En saanut ääntäni kuuluville muulle työryhmälle rajallisista resursseistani. Koska resurssit olivat pienet, myös omien ja esim. lavasterakentajan työpäivien määrä oli alimitoitettu. Työryhmästäni puuttui myös hankkiva rekvisitööri.

Se oli yksi joulukuinen päivä, kun käteni tuli todella kipeäksi. Se oli hermosärkyä tai vastaavaa. Hätäännyin, että miten saan työni tehtyä. Ammatissani tarvitsin käsiäni aika lailla, olen maskeeraaja. Olin mukana pitkässä tuotannossa, enkä tiennyt, missä välissä ehdin vaivaa edes hoidattamaan. Vaikka minulla oli kiropraktikko, fyssari, ja kaikki mahdolliset kontaktit, sopivaa aikaa ei töiden paljouden vuoksi löytynyt.

Alalla vallitsee alati kasvava kokemuskato. Useamman vuoden työskennelleet ammattilaiset lähtevät alalta. Kouluttautuvat uudelleen tai jäävät työttömäksi, koska eivät työuupumuksen takia ole työkykyisiä. Toipuminen saattaa kestää jopa useita vuosia ja useimmiten tämän jälkeen henkilö ei palaa entiseen ammattiinsa vaan vaihtaa alaa.