Filmikamarin tiedote, jossa lukee, että Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa elokuvateatteritoiminta on kiellettyä.

Koronarajoitukset jättävät jälkensä elokuvatuotantoon – kotimainen elokuva on teattereille elintärkeä

Hallituksen koronatukiin keskittyvä lisätalousarvioesitys jättää elokuvalevitysyhtiöt ja elokuvatuotantoyhtiöt koronatukien ulkopuolelle. Filmikamarin mukaan koronan jäljiltä alalla puhutaan yli sadan miljoonan tappioista ja uusi esitys vaikeuttaa yritysten selviytymistä entisestään.

Hallituksen lisätalousarvioesityksessä todetaan, että kaikki yrityksille menevä tuki jaetaan Työ- ja elinkeinoministeriön sulkukorvauksina ja Valtiokonttorin kustannustukena, jonka seurauksena esimerkiksi elokuvasäätiön kautta ei enää tule euroakaan jaettavaksi.

Tuotantoyhtiöt ovat tähän asti voineet saada elokuvasäätiöltä kahdenlaisia tukia. Sulkujen ja rajoitusten aikana elokuvateatteriensi-illassa olleiden elokuvien tuotantoyhtiöt ovat voineet saada tukea sille alijäämälle, mikä elokuville on syntynyt suuresti vähentyneiden lipputulojen vuoksi. Myös ne yhtiöt, joiden käynnissä oleva tuotanto on kärsinyt koronan vuoksi, ovat voineet hakea tukea lisääntyneisiin ennakoimattomiin kuluihin. Hallituksen lisätalousarvioesitys tiputtaa nämä molemmat tukimuodot pois.

Elokuvateatterit tulevat mahdollisuuksien mukaan saamaan sulkukorvausta ja kustannustukea, mikäli koronatukien 2,3 miljoonan katto ei ole jo täyttynyt, mutta levitysyhtiöt ja tuotantoyhtiöt jäävät lähes kokonaan ilman joulusulun aiheuttamien menetysten korvaamista.

Filmikamarin toimitusjohtaja Tero Koistisen laskelmien mukaan rajoituksista aiheutuneet taloudelliset menetykset ovat tällä hetkellä noin 130 miljoonaa lipputuloissa, eli niissä tuloissa, joista päätyy rahavirtoja elokuvateattereiden kautta levittäjille ja tuotantoyhtiöille.

Hallituksen esitys jättääkin monet yritykset sulkukorvausten ulkopuolelle. Toisin sanoen lisätalousarvioesitys vaikeuttaa niiden yhtiöiden selviytymistä oleellisesti, joilla on sulkujen aikoihin ollut pääomia kiinni ensi-iltoihin tulevissa tai tuotannossa olevissa kotimaisissa elokuvissa.

– Kotimaisen elokuvan tuotanto- ja levityspuolella on kiinni isoimmat tappiot ja isoimmat henkiset paineet, joista koko ala kärsii yhdessä. Selvää on, että jos elokuvien ensi-iltoja siirretään useita kertoja tai lanseerataan monta kertaa uudelleen, pääomia on kiinni paljon ja markkinointiin käytettävät kulut ovat olleet isoja, Koistinen avaa.

Rajoituksista aiheutuneet taloudelliset menetykset ovat tällä hetkellä noin 130 miljoonaa lipputuloissa, eli niissä tuloissa, joista päätyy rahavirtoja elokuvateattereiden kautta levittäjille ja tuotantoyhtiöille.

Tero Koistinen, toimitusjohtaja, Filmikamari

Lisäksi jo aiemmin alalla huomattiin, että Valtiokonttorin kustannustuki itsessään soveltuu huonosti alan yhtiöiden tueksi.

– Nämä tuotantoyhtiöiden saamat tuet ovat kohdistuneet pääasiassa tuleviin tuotantoihin. Ne meneillään olevat tuotannot, jotka ovat kärsineet tilanteesta, ovat saaneet hyvin vähän mitään tukia muualta kuin elokuvasäätiöltä. Levittäjien kanssa on ollut sama tilanne, täsmentää Filmikamarin toimitusjohtaja Tero Koistinen.

Koistisen mukaan tarkkaa arviota siitä, kuinka paljon kotimaisia ensi-iltoja on jumissa rajoitusten vuoksi, on vaikea tehdä. Koistinen kuitenkin arvioi, että puhutaan vähintään paristakymmenestä ensi-illasta.

– Voidaan sanoa, että Suomessa on ollut sekä kotimaisista että ulkomaisista ensi-illoista yhteensä noin 50-60 elokuvaa vähemmän koronan aikana. Kotimaiset pääsääntöisesti odottavat teatteriin tulemista, koska etenkin fiktion puolella sieltä odotetaan jonkinlaista tuottoa. Teatteriensi-iltaa ei voi jättää väliin, koska silloin jättää potentiaalista rahaa väliin, Kostinen sanoo. 

Ruuhkautuneet ensi-illat voivat johtaa elokuvatuotantojen supistumiseen

Viimeisten sulkutilojen aikana kaikki elokuvat hävisivät jälleen ensi-iltalistalta. Nyt ensi-illat ovat palaamassa, mutta osa siirrettiin jo talveen 2023. Koistisen mukaan ruuhkaa riittää.

–  Tässä on ollut viikkoja, että on tullut samalla viikolla neljä kotimaista ensi-iltaa, kolme fiktiota ja yksi dokumentti. Vaikka ne ovat vähän eri yleisöille, niin todennäköisesti ne siltikin kilpailevat ajasta keskenään. Tämän lisäksi tulevat päälle vielä ulkomailta roikkumaan jääneet ensi-illat, että kilpailu on kovaa. 

Viisi vuotta saattaa olla hyvinkin tyypillinen aika mitä elokuvaa tehdään ja kehitellään ennen kuin tarvittava rahoitus on kasassa. Koistinen suuntaa katsetta tulevaisuuteen ja esittää huolensa siitä, että ruuhkautunut tilanne saattaa johtaa kotimaisen elokuvatuotannon vähenemiseen.

– Tietenkin tässä hieman pelottaa se, että entä jos elokuvien tekemistä ei pidetä enää taloudellisesti houkuttelevana ja painopiste siirtyy enemmän sarjamuotoisen draaman tekemiseen, koska prosessit eivät ole niin pitkiä ja julkaisut menevät striimausalustoille, vaikka mikä kulkutauti tahansa laittaisi teatterit kiinni, Koistinen avaa.

Tilanne saattaa pahimmillaan johtaa siihen, että tietyt elokuvat ja niihin rahansa sijoittaneet tahot kärsivät enemmän kuin normaalitilanteessa, ja se on nyt liikaa. Toki Koistinen toivoo, että Suomessa olisi elokuva-alan ammattilaisia jatkossakin, ja että elokuvan tekeminen olisi kannattavaa ja järkevää toimintaa.

– Toki aina tulee elokuvia, jotka eivät kiinnosta elokuvateattereissa yleisöjä sitten millään. Se on pelin henki. Mutta varmasti moni elokuva kärsii tästä nyt enemmän. Teatteri-ikkuna tänä päivänä se mistä sitä rahaa voi tulla, siksi se riski myös otetaan. Tuottoa voi joko tulla tai sitten riskit konkretisoituvat tappioiksi, hän lisää.

Elokuvateatterikenttä elää ja kuolee kotimaisen elokuvan mukana jos niikseen tulee.

Tero Koistinen, toimitusjohtaja, Filmikamari

Elokuvateattereiden tulevaisuuden suhteen Koistinen ei ole aivan yhtä huolissaan. Näyttöä on siitä, että heti, kun rajoitukset ovat lieventyneet ja on ollut tarjolla kiinnostavia elokuvia, ihmiset ovat käyneet elokuvissa. Filmikamarin tilastojen mukaan esimerkiksi lokakuu 2021 oli kolmanneksi paras kuukausi viimeiseen viiteen vuoteen. 

– Samoihin aikoihin oli uusin Bond, Dyyni, Hytti nro 6 ja Syke-elokuva. Jos tarjolla on mielenkiintoisia elokuvia, niin kyllä teatterit selviävät. 

Kotimainen elokuva on teattereille elintärkeä asia. Filmikamarin laskelmien mukaan kävijämäärät ovat yli 20 prosentin markkinaosuutta kotimaisella elokuvalla. Siksi varsinainen huoli, joka teattereiden tulevaisuuteen liittyy, kytkeytyykin vahvasti kotimaisen elokuvan tilaan.

– Kyllä elokuvateatterikenttä elää ja kuolee kotimaisen elokuvan mukana jos niikseen tulee. Siksi olemme huolissamme, Koistinen täsmentää.

Kulttuurialan Mitta on täysi -mielenosoitus Senaatintorilla.
Kulttuurialan Mitta on täysi! -mielenosoitus järjestettiin Senaatintorilla 3.2.2022. Kuva: Jaana Kivi

”Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa elokuvateatteritoiminta on kokonaan kielletty”

26. tammikuuta Filmikamari julkaisi yksiselitteisen tiedotteen: ”Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa elokuvateatteritoiminta on kokonaan kielletty.” Tiedotteen allekirjoittajana oli Tero Koistinen.

– Kansainvälisen elokuvateatteriliiton kautta tiesimme, että Hollannissa oli vielä jokin totaalikielto Suomen lisäksi, ja heti kun Hollanti purki kiellon, seuraavana päivänä lähetimme tämän tiedotteen. Suomi oli silloin Euroopan ainoa maa, jossa elokuvateatteritoiminta oli paikoitellen kokonaan kielletty, hän avaa tiedotteen sisältöä.

– Meillä on ollut niin paljon sellaisia hetkiä, jolloin meitä on oikeasti kohdeltu epäreilusti eikä suhteessa siihen, miten turvallisia elokuvateatterit ovat oikeasti olleet, hän jatkaa.

Koistinen summaa, ettei kulttuurialaa nähdä samalla tavalla kuin muuta liiketoimintapuolta työllistymisen ja tuotettujen verovarojen suhteen. Myös elokuvasäätiö on päätynyt tulokseen, että arvostus kulttuuria kohtaan on näkynyt selvästi siinä, miten rankoilla rajoituksilla elokuvateatteritoimintaa ja muita vastaavia tilaisuuksia on kohdeltu siitä huolimatta, että turvallisia näytöksiä olisi ollut mahdollista järjestää.

Hallituksen viimeisin koronatukiin keskittyvä lisätalousarvioesitys alleviivaa asennetta entisestään. Sekä Filmikamari että elokuvasäätiö kiteyttävätkin molemmat pettyneinä, kuinka valitettavaa on todeta, että kahden pandemiavuoden jälkeen hallitus ei vieläkään kykene näkemään kaikkia tilanteesta kärsiviä yrittäjiä tuen arvoisina. Elokuva- ja av-alan yritysten sivuuttaminen osoittaa jälleen kerran, kuinka vähän kulttuurialan toimijoita arvostetaan ja kuinka helposti alan tarpeet jäävät huomioimatta.

– Se on tuntunut todella pahalta. Varsinkin kun noin muuten kotimainen elokuva elää sisällöllisesti hyvää aikaa. Monipuolisia elokuvia tehdään ja ne huomataan kansainvälisesti. Toivotaan, että saamme tämän yhden levityskanavan pysymään kokonaan auki, että pääsemme tekemään tulevaisuudessakin elokuvia. Elokuvateatterit elävät yleisöstä. Mitä monipuolisempi tarjonta on, sitä todennäköisemmin sieltä nousee yleisöhittejä, Koistinen toteaa.

Suomen elokuvasäätiön tiedote 11.2.2022: Lisätalousarvioesityksessä ei koronatukia jaettavaksi elokuvasäätiön kautta: https://www.ses.fi/ajankohtaista/lisatalousarvioesityksessa-ei-koronatukia-jaettavaksi-elokuvasaation-kautta/