Kun uusi työaikalaki astui voimaan vuoden 2020 alussa, siinä ei enää säädetty ylityön enimmäismäärästä vaan työajan enimmäismäärästä. Enimmäistyöaikaan lasketaan kaikki tehdyt työtunnit, olivatpa ne sitten säännöllistä työaikaa, lisätyötä, hätätyötä tai ylityötä. Työajan enimmäismäärän rajoittamisessa on kyse työntekijöiden työaikasuojelusta.
Työajan enimmäismäärää koskeva rajoitus koskee kaikkia työajan järjestämistapoja, kuten vaikkapa liukuvaa työaikaa, jaksotyöaikaa tai joustotyöaikaa. Työajan enimmäismäärä on luonteeltaan pakottavaa, eikä siitä voi sopia sopimuksella toisin.
Miten työajan enimmäismäärää sitten säädellään? Lain mukaan työntekijän työaika ylityö mukaan lukien, ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana.
Työmarkkinaosapuolet voivat sopia tasoittumisjakson pituudesta työehtosopimuksessa toisin, ja elokuva- ja tv-tuotantoa koskevassa työehtosopimuksessa työajan enimmäismäärän tasoittumisjakson pituus voi olla enintään 12 kuukautta (9a§).
Lyhyessä työsuhteessa seurantajaksona on työsuhteen pituus
Aluehallintoviranomaisen pyynnöstä valtakunnallinen Työneuvosto otti kantaa mm. siihen miten työajan enimmäismäärä lasketaan lyhyessä alle 4 kuukauden mittaisessa työsuhteessa. Työneuvoston mukaan alle neljän kuukauden työsuhteissa seurantajakso tulee suhteuttaa työsuhteen kestoon.
Esimerkiksi: Työntekijällä on viiden viikon mittainen määräaikainen työsuhde. Tämä viisi viikkoa muodostaa seurantajakson ja tuon ajanjakson aikana työajan tulee tasoittua keskimäärin 48 tuntiin viikossa. Tämä tarkoittaa, että viiden viikon työsuhteessa 240 työtuntia (48 tuntia x 5viikkoa) ei saa ylittyä. Käytännön tasolla tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että viiden viikon elokuvatuotannossa ei voi tehdä joka arkipäivä 10 tunnin työpäivää, koska silloin työajan enimmäismäärä ylittyy.
Työneuvosto on lausunnossaan kuitenkin rajannut, että pienin tarkasteleva seurantajakso on seitsemän päivää eli yksi viikko. Mikäli työsuhde päättyy työnantajasta riippumattomasta syystä aiottua aikaisemmin, voi tilanne olla se, ettei työaika ehdi tasoittua, koska tarkastelujakso lyhenee.
Seurantajakso lyhenee sairauslomalla
Sairausloma ja vuosiloma lyhentävät seurantajakson pituutta. Esimerkiksi jos yllä esitetylle viiden viikon seurantajaksolle osuisi yksi viikon sairauslomaviikko, lyhenee seurantajakso neljään viikkoon.
Aluehallintoviranomainen toteaa seuraavasti: ”Jos sairauspoissaolo ei vaikuttaisi työajan enimmäismäärän seurantaan, saattaisi se johtaa tilanteeseen, jossa henkilö menettää terveytensä lainvastaisen työmäärän seurauksena, mutta teon lainvastaisuus poistuisi sairauspoissaolon vuoksi koska tällä on ”jäänyt käyttämättä” säännöllisen työajan tunteja. Tämä ei ole työaikasuojelun kannalta kestävä tulkinta.”
Kannattaa kuitenkin huomioida se, että työajan enimmäismäärän tasoittumisjaksolla ei ole mitään tekemistä jaksotyötä koskevan tasoittumisjakson kanssa. Näitä tulee tarkastella erillisinä kokonaisuuksina. Matka-aikaa ei myöskään huomioida työajan enimmäismäärän laskennassa, vaikka ko. ajalta maksettaisiin korvausta.
Työajan enimmäismäärän säätelyssä on kyse työntekijöiden suojelusta ja sen rikkominen on säädetty rangaistavaksi.
Lisätietoa:
Tallenne työsuojelun koulutuksesta
Teksti: Marika Väisänen, työehtoasiantuntija, Journalistiliitto