Laki- ja työehtopäivystys on Journalistiliiton käytetyimpiä jäsenpalveluita. Kuukausittain ensikontakteja on tullut noin 170 puhelimitse ja lakineuvonta-sähköpostin kautta. Yleisimmät kysymykset liittyvät palkkaan, työsuhteen ongelmatilanteisiin, tekijänoikeuksiin ja lomiin.
Näppituntumalla arvioituna SET:n liittyminen Journalistiliittoon lisäsi yhteydenottoja paljon. Alan kysymykset liittyvät yleiseen työ- ja toimeksiantosopimusten kommentointiin, pitkiin työpäiviin ja jaksotyöhön yleensä, arkipyhiin ja sairauspoissaoloihin, yötyöhön sekä työturvallisuuteen.
Työmarkkinoilla on totuttu vakiintuneisiin neuvottelukäytäntöihin. Näin on esimerkiksi Ylessä ja MTV:ssä. Niissä on koulutetut henkilöstöhallinnon toimihenkilöt, työsuojelupäälliköt, -valtuutetut ja luottamushenkilöt ja yhteistoiminta on normaalia arkea. Niissä luottamushenkilöiden ja työnantajan vuorovaikutus on tavallista ja toivottavaa.
Samaa vakiintuneisuutta ei ole elokuva- ja tv-tuotantoyhtiöissä, vaikka tuotannoissa on tuotantokohtaisia luottamushenkilöitä ja parissa tuotantoyhtiössä jopa pääluottamushenkilö. Yrityksissä on vaihtelevuutta siinä, miten työnantaja suhtautuu yhteistyöhön luottamushenkilön kanssa. Yleisiä toimintamalleja tai yhteistä normaalia ei ole edes yhtiökohtaisesti. Kukin tuotanto on erilainen. Olosuhteet, aikataulut, työnjohto ja kaikki työn elementit, mitä työmarkkinoilla on totuttu arvioimaan jonkin yleisen ja yhteisen pohjalta, ovat elokuva- ja tv-alalla erityisiä.
Työsopimuksiin on myös kirjattu paljon muuta kuin työehtoja. Alalla pitäisi osata myös yleistä sopimusoikeutta ja jopa yksilön perusoikeuksia. Sopimisen erityisyyksiä ovat esimerkiksi salassapitoon ja häirintään sekä tekijänoikeuksiin liittyvät kysymykset.
Tähän tekstiin mahtuu mukaan vain osa asioista, joita laki- ja työehtopäivystyksessä on kysytty.
Olenko oikeutettu yötyökorotukseen?
Yötyökorotus perustuu työehtosopimukseen ja koskee järjestäytyneitä tuotantoyhtiöitä. Järjestäytymättömissä tuotantoyhtiöissä täytyy itse sopia työsopimuksessa mahdollisesta yötyölisästä.
Yötyökorotusta maksetaan tv-tuotannoissa säännöllisestä yötyöstä. Korotuksen maksamista edellyttävä säännöllisyyden määritelmä on askarruttanut ihmisiä. Säännöllisyyden tarkastelun perusperiaatteita ovat yötyön määrä ja toistuvuus.
TES 17 §: TV-tuotannoissa yötyöksi katsotaan työ, jota teetetään klo 21 - 06. Mikäli yötyötä teetetään säännöllisesti, siitä maksetaan 10 %:n korotus tuntipalkkaan, jollei korvauksesta tai siitä annettavasta vapaasta ole sovittu muuta paikallisesti työehtosopimuksen 30 §:n mukaisesti. Satunnaisesta yötyöstä maksettavasta korvauksesta tai siitä annettavasta vapaasta voidaan sopia paikallisesti työehtosopimuksen 30 §:n mukaisesti.
Yötyö on säännöllistä, jos yli puolet tehdyistä työvuoroista alkaa tai päättyy yötyötunteina. Säännöllisyyden määritelmä täyttyy myös, jos tuotanto tehdään yleensä yötyöaikaan. Tästä esimerkkinä ovat myöhäisillan tai aikaisen aamun uutiset sekä viihdetuotannot, jotka kuvataan yöllä. Säännöllinen on myös esim. uudenvuodenaatto ja muut säännöllisesti toistuvat juhlat. TV-tuotannossa yötyökorotus maksetaan, oli tuotanto mitä genreä tahansa.
Yötyöstä paikallisesti sopiminen ei tarkoita työsopimuksessa sopimista. Yötyön osalta ei voi myöskään sopia korvauksesta luopumisesta.
TES 30 §: Työnantaja ja yksittäinen työntekijä voivat työntekijän halutessa sopia paikallisesti työehtosopimuksesta poikkeavasti seuraavista vain hänen työhönsä liittyvistä asioista: yötyöstä maksettava korvaus tai siitä annettava vapaa (16 §)
Yksittäinen työntekijä voisi halutessaan sopia vain omaan työhönsä liittyvästä yötyöstä maksettavasta korvauksesta tai siitä annettavasta vapaasta. Paikallinen sopiminen yötyökorotuksen osalta ei ole mahdollista, jos se koskee työntekijäryhmää tai yksittäisiä työntekijöitä, jotka tosiasiassa ovat ryhmä.
Paikallisesti sovitaan, kun työsopimus on tehty, ja olosuhteiden vuoksi tarvitaan uusi toimintamalli. Työehtosopimuksessa ei kuitenkaan ole sovittu esimerkiksi siitä, että korotusta ei tarvitsisi sovittaessa maksaa lainkaan. Sen sijaan voitaisiin sopia niin, että epäsäännöllisestä yötyöstä maksetaan korotus.
Voiko call sheet olla työvuoroluettelo?
Velvollisuus laatia työvuoroluettelo perustuu työaikalakiin ja työehtosopimukseen. Työehtosopimuksessa on sovittu työvuoroluettelon antamisesta laista poikkeavalla tavalla. Call sheet voi olla työvuoroluettelo, jos siitä käy ilmi työntekijän säännöllisen työajan alkamisen ja päättymisen ja taukojen ajankohdat.
Millainen on kohtuullinen salassapitoehto?
Työsopimuslaissa on kielto ilmaista liikesalaisuuksia. Työntekijän yleisvelvoitteeseen liittyy velvoite välttää toiminnassaan kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.
Työpaikan ongelmia riepotellaan joskus julkisuudessa, mikä on seurausta siitä, että ongelmia ei ole käsitelty työpaikalla. Parin vuoden aikana julkisuuteen nousseita tapauksia muilta aloilta ovat olleet mm. UPS:n, Hesburgerin ja Espresso Housen työehdot ja -olosuhteet. Elokuva- ja tv-alankin ongelmia on käsitelty mediassa.
Elokuva- ja tv-alalla on alettu suitsia työntekijöiden puheita salassapitoehdolla. Normaali salassapito sisältää yritys- ja ammattisalaisuudet. Ne ovat työlainsäädännönkin mukaan luottamuksellista tietoa. Lojaliteettivelvoitteeseen puolestaan kuuluu se, ettei sopimusosapuolet puhu pahaa toisistaan.
Salassapitoehto, jossa estetään työsopimuslain määräyksiä laajemmin puhumasta esim. oman työsuhteensa ehdoista, esimerkiksi palkasta ja muista taloudellisista ehdoista, ei ole asiallinen työsuhteen ehto. Esimerkiksi tessin 34 §:n mukaan työntekijöillä on oikeus järjestää työpaikkakokouksia. Niissä aiheena voi olla esimerkiksi työolosuhteet ja -ehdot.
Tuotantoyhtiöiden salassapitoehdoissa on kielletty myös esimerkiksi kertomaan työolosuhteista ja ja tuotannon epäkohdista julkisuudessa. Sen sijaan, että tuotantoyhtiöissä lähdettäisiin rakentamaan hyvää toimivaa työpaikkaa, jossa ongelmat voidaan ratkaista yrityksen sisällä, yksilöt pyritään vaientamaan salassapitosopimuksilla.
Salassapidon rikkomisesta maksettava sakko tai korvaus ei yleensä myöskään ole asiallinen työsuhteen ehto. Työlainsäädännössä on jo määräykset vahingonkorvauksista ja sen pitäisi riittää myös elokuva- ja tv-alalla. Yleensä sakollisia salassapitoehtoja näkee vain työsuhteen päättämissopimuksissa, ei normaaleissa työntekijäasemassa olevan henkilön työsopimuksissa.
Hupaisin salassapitoehto on ollut se, että henkilö ei saa puhua mistään, mitä hän näkee ja kuulee. Sopimussakkoa ei sentään ollut määritelty.
Arkipyhät, sairauspäivät ja muut palkalliset vapaat jaksotyössä
Työehtosopimuksessa on sovittu työaikaa vähentävistä vapaista, ajasta, joka ei ole työaikaa, mutta jolta maksetaan palkka.
Tällaisia aikoja ovat arkipyhät (16 §), sairausajan palkka (21 §), tessissä sovitut lääkärintarkastukset (22 §) sekä tilapäiset poissaolot esimerkiksi tilanteissa, jossa alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti (24 §). Ne ovat palkallista aikaa, mutta eivät ole nk. ylityötä kerryttävää työaikaa, mutta ne myöskään eivät vähennä työaikakertymää. Jos siis työjaksolta on kertynyt tunteja tasoitettavaksi, kyseiset tunnit eivät vähene tuntikirjanpidosta.
Laki- ja työehtopäivystykseen voi soittaa arkisin klo 13 – 16, 044 7555 000 tai kysyä sähköpostitse osoitteesta lakineuvonta@journalistiliitto.fi.
Olennaisimmat TES-muutokset
Palkat (6 ja 7 §): Elotv-alalla palkat korottuivat 2,0 % toukokuussa. Vuoden 2023 korotuksista sovitaan marraskuun loppuun mennessä.
Tasapuolinen kohtelu ja syrjintäkielto (4 §): Työehtosopimukseen lisättiin omaksi kohdakseen määräys tasapuolisesta kohtelusta ja syrjinnän kiellosta.
Työajan tasoittuminen (11 §) ja jaksoylityö (12 §): Jaksotyö ja työajan tasoittuminen ovat puhuttaneet elotv-alalla kauan. Työajan tasoittamisen käytännöt vaikuttavat vahvasti työntekijöiden jaksamiseen, kun tehdään pitkää päivää ja pitkiä työviikkoja. Työehtosopimukseen työajan tasoittamista ja jaksoylityötä koskeviin kohtiin lisättiin soveltamisohje, joka muistuttaa normaalista työajasta.
Lepoajat ja vapaapäivät (14 §): Lepoaikoja koskevaan tes-kirjaukseen lisättiin vuorokausilevon alituksen kohdalta kirjaus siitä, että mikäli vuorokausilepo jää alle 11 tunnin, korvaava lepoaika annetaan yhdenjaksoisena ensisijaisesti seuraavan vuorokausilevon yhteydessä. Vuorokausilevon tilapäinen alittaminen edellyttää, että asiasta sovitaan työnantajan ja työntekijän välillä. Tällöin vuorokausilevon alitus korvataan yksinkertaisella tuntipalkalla, jollei paikallisesti toisin sovita. Korvaus suoritetaan siltä osin, kun vuorokausilepo alittaa työaikamuodosta riippuen 11 tai 9 tuntia.
Matka-aikaa (26 §) sekä päivärahoja (27 §) koskevat määräykset: Uuden elotv-tessin lähes ainoa heikennys oli muutos matka-ajan korvaamisesta matkan ensimmäisiltä 10 tunnilta. Korvattava matka-aika väheni siis kaksi tuntia. Päivärahoja koskevaa tes-kirjausta parannettiin alle 100 kilometrin päässä tehtävien kuvausmatkojen kohdalla seuraavasti: Jos työmatkan kuvaus- tai tuotantopaikka on yli 15 kilometrin mutta alle 100 kilometrin päässä joko työntekijän varsinaisesta työpaikasta tai asunnosta, päiväraha maksetaan, jos matka kestää yli vuorokauden.
Elokuva- ja tv-tuotantoja koskevan työehtosopimuksen osapuolina ovat Journalistiliitto, Teme ja Palta. Sopimuskausi 7.2.2022 – 31.1.2024 sisältää mahdollisuuden sopimuksen irtisanomiseen marraskuussa 2022, jos vuoden 2023 palkankorotuksista ei päästä sopuun.