Onnistunut roolitus on elokuvan elinehto. Onnistuneessa roolivalinnassa katsoja “ostaa” näyttelijän tulkinnan, eli uskoo tämän roolihahmon olevan juuri sitä mitä hän näyttelee olevansa. Asiaan vaikuttavat tietysti monet seikat, esimerkiksi näyttelijän ulkonäkö, taidot ja lukuisat muut ominaisuudet. Tässä jutussa pohdiskelemme, miksi representaatio on tärkeää, ja mitä sen eteen voidaan tehdä paremmin koko elokuva-alalla. Rohkaisemme myös tuotantoja tarkastelemaan uudelleen prioriteettejään, jotta voisimme luoda pysyvää muutosta alalle, joka sitä kovaan ääneen huutaa.
Diversiteetillä viitataan tässä jutussa moninaisuuden ja monimuotoisuuden toteutumiseen elokuva- ja tv-tuotannoissa. Eli esimerkiksi siihen, miten BIPOC-ihmisten (black, indigenous, people of colour), naisten, ikänäyttelijöiden, eri kulttuurien ja vähemmistön edustajia näytetään ruudulla ja minkälaisissa rooleissa. Moninaisuuteen liittyy myös kysymys siitä, miten vähemmistöryhmien kulttuuri huomioidaan sisällöissä.
Representaation voima piilee samaistumisessa ja näkyväksi tulemisessa. Kun katsoja näkee samaistuttavan roolin elokuvassa, hän voi parhaimmillaan kokea yhteenkuuluvuuden tunnetta ja hyväksyntää: “Minun näköisiäni ihmisiä näytetään osana yhteiskuntaa ja keskeisenä osana hienoja ja uskottavia tarinoita.” Tämä voi kuulostaa kiiltokuvamaiselta, mutta se on tärkeää ihmisille, jotka ovat mediakuvastossa perinteisesti aliedustettuina.
Siksi on tärkeää, että elokuvissa ja sarjoissa nähdään kaiken värisiä ja kaiken sukupuolisia ihmisiä sekä ihmisiä, joilla on joitakin vammoja tai rajoitteita. Diversiteettiä ei kuulu vain “lisätä” täyttämällä pienrooleja ja avustajarooleja. Sen sijaan meidän kuuluu kertoa koskettavia tarinoita, joita näyttelee väristä ja sukupuolesta riippumatta rooliin valittu näyttelijä – tinkimättä senttiäkään siitä, miten hyvin näyttelijä sopii rooliin tai kuinka hyvin hän näyttelee.
Pois stereotypioiden synkästä virrasta
Kun roolitamme mitä tahansa tuotantoa, meidän on oltava tietoisia ja varoa, ettemme syvennä stereotypioita tai laita aliedustettuja ihmisiä näyttelemään pelkästään uhria. Tarkoituksenmukaista ei myöskään ole se, että POC-ihminen joutuu kerta toisensa jälkeen näyttelemään rooleja, jotka alleviivaavat hänen “erilaisuuttaan”. Jos haluamme yhdenvertaisen maailman, niin meidän tulee näyttää maailma sellaisena kuin se on – tai vähän parempana.
POC, trans, non-binäärisen tai vammaisen ihmisen valinta rooliin ei pitäisi olla minkäänlainen kannanotto. Ei vaadi erityistä rohkeutta näyttää maailmaa sellaisena kuin se on. Jos tarkastelee suomalaista yhteiskuntaa 2020-luvulla, on helppo huomata, ettei ole enää realistista kertoa tarinaa, jossa lokerot määrittelevät ihmisen aseman, kyvyt, haasteet tai saavutukset.
Kun roolitamme mitä tahansa tuotantoa, meidän on oltava tietoisia ja varoa, ettemme syvennä stereotypioita tai laita aliedustettuja ihmisiä näyttelemään pelkästään uhria.
Helsinki Casting
Roolitusta ei voi “skipata”
Moninaisuuden nostamiseen ei ehkä olla vielä totuttu Suomessa ja ongelma piilee osin alan rakenteissa. Näemme usein sitä, miten roolitukseen ei ole budjetoitu rahaa. On paljon loistavia ohjaajia ja tuottajia, jotka itse roolittavat upeita ja monimuotoisia tuotantoja. Silti liian usein ohjaaja, joka haluaisi työskennellä roolittajan kanssa, ei budjettisyistä voi sitä tehdä, joten hän soittelee läpi tuntemansa näyttelijät. Hyviä näyttelijöitä kaikki, emme me sitä sano! Mutta silloin diversiteetillä ei ole mahdollisuuksia toteutua niin hyvin kuin se voisi, eikä vaihtoehtoja ole aina riittävästi.
Omaa kuvaamme kiillottamatta haluaisimme kannustaa tuotantoportaassa päättävissä asemissa olevia tahoja käyttämään roolitusammattilaista. Silloin tuotannosta tulee parempi ja monimuotoisempi. Olemme valmiit konsultoimaan käsikirjoituksia ilman veloitusta ja sitten kun tuotantoon lähdetään, keksimme kyllä jokaiseen tuotantoon sopivan lähestymistyylin, olipa se ketterä ja nopea tai suurempi aikaa vievä kokonaisuus. Vastaamme jokaisen tuotannon tarpeisiin yksilöllisesti.
“Meillä ei ole näyttelijöitä, jotka edustavat sitä tai tätä”, ei ole hyväksyttävä selitys, jos ihan oikeasti ei olla edes etsitty! Tai jos pääroolit ja keskeiset sivuroolit on jo täytetty, (anteeksi nyt vaan, mutta valkoisilla cis-heteroilla) tuotannon saapuessa roolittajan pöydälle, eivät uudet nousevat kyvyt saaneet koskaan edes mahdollisuutta. Hieman laajempi otanta roolitusvaiheessa antaisi ohjaajalle, tuottajalle ja tilaajalle ajateltavaa. Ja vaikka he vaihtoehdot nähtyään päätyisivät takaisin alkuperäiseen kokoonpanoon, niin ainakin silloin päätös on paremmin pureskeltu ja ympyrä sulkeutuu. Sen “ajatusten ympyrän” luominen on roolittajan tehtävä ja ammattitaitoa.
Roolittajan panos ei ole tehnyt yhdestäkään elokuvasta tai sarjasta huonompaa tai saanut sitä myymään huonommin. Me emme tuputa – me tarjoamme ja asiakas päättää. Roolittaja on taiteellisesti vastuullinen työnkuva ja parhaimmillaan roolitus on hauskaa, kuuntelevaa ja antoisaa dialogia ohjaajan ja roolittajan välillä.
Kuvittaja: Noora Huppunen
Inclusion rider ja kameranäyttelemisen koulutuksen kehittäminen alalla
Yksi kehityskohde voi olla “inkluusioriderin” käyttäminen osana tuotantojen peruskalustoa mahdollistaen diversiteetin pohtimisen jokaisessa tuotannossa. Kyseinen rideri voi esimerkiksi määritellä osan roolihahmoista olevan naisia, BIPOC-ihmisiä, seksuaali- tai pukupuolivähemmistön edustajia tai vammaisia. Näin diversiteetti ja inklusiivisuus käytäisiin läpi jo varhaisessa vaiheessa tuotantoa ja saisimme muutosta aikaan!
Toinen kohta, mihin alalla pitäisi vastata on näyttelijäntyön koulutuksen saavutettavuus ja vaihtoehtoiset polut näyttelijäntyöhön. Yliopistokoulutusta lainkaan väheksymättä, meillä voisi olla erilaisia reittejä näyttelijän työhön. Meillä voisi olla laajempaa kurssitarjontaa ja avoimia castingeja voitaisiin järjestää muillekin kuin lapsille. Alamme voisi mahdollistaa näyttelijän polulla kasvamisen avustajasta pienrooliin ja pidemmälle. Tykkäämme sanoa, että ei ole väliä missä opit näyttelemään – ”jos olet hyvä, olet hyvä”.
Meillä voisi myös olla enemmän agentuureja, joiden intressinä on viedä edustamansa näyttelijät mahdollisimman pitkälle.
Moninaisuus tuotantoyhtiössä luo moninaisempia tarinoita. Elokuva-alan työnantajat voisivat kiinnittää enemmän huomiota työyhteisön sisällä vallitsevaan diversiteettiin, jolloin mielenmaisemat olisivat automaattisesti moninaisempia. Tähän voidaan vaikuttaa mm. parantamalla media- ja elokuva-alan opintojen saavutettavuutta. Koulutuksen ollessa avoimempaa suuremmalle joukolle ihmisiä, alan sisäinen diversiteetti kasvaisi. Ja mitä enemmän alalla on työntekijöitä eri taustoista, sitä vahvemmin voidaan puhua alan sisältä kumpuavasta muutoksesta.
Tykkäämme sanoa, että ei ole väliä missä opit näyttelemään – ”jos olet hyvä, olet hyvä”.
Helsinki Casting
Konkreettisia tekoja
Viime vuosina on onneksemme tehty myös paljon tuotantoja, joissa asiat on otettu hyvin huomioon. Aiomme myös Helsinki Castingilla ottaa entistä aktiivisemman roolin diversiteetin kehittämiseksi. Suunnittelemme parhaillaan muun muassa yhteistyötä erilaisten yhteisöjen kanssa tavoittaaksemme monimuotoisemman kohderyhmän, joka on kiinnostunut työstä kameran edessä ja takana.
Esimerkkinä hyvin toimineesta yhteistyöstä nostetaan yhteistyö Helsinki Priden kumppanina kesällä 2021. Järjestimme silloin avoimen dialogidemopäivän sukupuolivähemmistöjen edustajille. Pride-yhteistyön kautta viestimme tavoitti näyttelemisestä kiinnostuneet ihmiset kohderyhmästämme ja yhden avoimen dialogidemopäivän sijasta päädyimme järjestämään kolme täyttä päivää. Tämä oli meille erinomainen väylä löytää katalogiimme muutamia erittäin potentiaalisia näyttelijänalkuja, joita olemme jo roolittaneet sekä draamaan että mainoksiin.
Helsinki Casrting alkaa myös itse järjestää pienimuotoista näyttelijäntyön koulutusta. Perustaitojen, kuten läsnäolon ja replikoinnin opettaminen on mahdollista kaiken tasoisille. Olemme jo tottuneet kaikissa roolituksissamme tarjoamaan ehdokkaita ihonväriin katsomatta ilman, että sitä on erikseen pyydetty. Kerran käsikirjoituksessa ollut heteropari vaihtui naispariksi roolittajan ehdotuksesta.
Olisi mukava saada muutoksen tuulia myös alan palkintokategorioihin, sillä non-binääriset näyttelijät jäävät usein edelleen niiden ulkopuolelle; parhaan roolisuorituksen ehdokkaat jaetaan edelleen nais- ja miesrooleihin. Myös parhaasta roolituksestakin voisi tietenkin palkita, vink vink! 🙂
Ala tarvitsee moninaisuutta juhlivia ihmisiä!
KETÄ? MIKÄ?
Helsinki Casting on vuonna 2016 Katri Aksolan ja Jantsu Puumalaisen perustama moderni roolitustoimisto, jonka vakituiseen tiimiin kuuluu omistajat mukaan lukien 13 henkilöä.
Toiminta ulottuu Suomesta kansainvälisille markkinoille. Tarjontaan kuuluu roolituspalveluita elokuviin, tv-sarjoihin ja mainoksiin sekä apulaisohjaajatiimejä ja avustajahankinnan palvelut.
Helsinki Castingin missiona on tehdä parempia tuotantoja ja toimia koko alaa hyödyttävästi. Ajamme Suomeen tuotantokulttuuria, joka pyrkii elokuvien ja sarjojen parempaan laatuun, kansainväliseen menestykseen sekä kestävään ja eettiseen tekotapaan. Helsinki Castingin arvoihin kuuluu ihmisten tasavertainen kohtelu, joka näkyy mm. tasa-arvoisen palkkauksen edistämisessä sekä ihmisyyden monimuotoisuuden huomioimisessa roolitustyössä. Vaadimme myös avustajille rahallisen palkkion maksamista tehdystä työstä, joka mahdollistaa monipuolisemman kuvaston ja saattaa ihmisiä näyttelijäntyön polulle.
Jantsu Puumalainen on ensimmäinen suomalainen roolittaja, joka on valittu kansianväliseen roolittajien verkostoon, The International Casting Directors Networkin (ICDN) jäseneksi. Jäsenyys mahdollistaa castingin laajentamisen maailmanlaajuiseksi.
Jos haluat olla mukana missiossamme, ole rohkeasti yhteydessä!
Kirjoittajat: Katri Aksola, Jantsu Puumalainen, Saana Sivonen Kuvittaja: Noora Huppunen