Filmiaura järjestää vuosittain televisioidun Jussi-gaalan ja jakaa Jussi-palkinnot parhaista saavutuksista kotimaisen elokuvan parissa. Lisäksi Filmiaura edistää kotimaisen elokuvan arvostusta ja näkyvyyttä.
Filmiaura on elokuva-alan järjestö joka on perustettu vuonna 1962. Filmiauran yli kuusisataa henkinen jäsenistö koostuu elokuvantekijöistä, elokuvalevittäjistä, -toimittajista, -teatterinpitäjistä ja muista valkokangaslevityksen saaneiden kotimaisten pitkien näytelmäelokuvien parissa työskentelevistä ammattilaisista.
Jussi-palkinnon perusti vuonna 1944 Elokuvajournalistit ry ja Jussien jako siirtyi Filmiauralle vuonna 1962.
Puheenjohtaja Emma Ilves, olet aloittanut syksyllä 2024 Filmiauran puheenjohtajana, millainen mahdollisuus tämä on sinulle, hallituksellenne ja yhdelle Suomen merkittävimmistä elokuva-alan järjestöistä?
On tietysti suuri kunnia olla Filmiauran puheenjohtaja. Edistämme kotimaisen valkokangaselokuvan näkyvyyttä ja hallituksemme tekee sen eteen tärkeää työtä. Näen inspiroivana olla mukana vaikuttamassa siihen minkälainen on suomalainen elokuvapalkinto ja mihin se kehittyy tulevaisuudessa. Hallituksemme tekee paljon operatiivista työtä ja tärkein tehtäväni onkin löytää aikaa tulevaisuusnäkymille. Puheenjohtajana haluan raivata hallitukselle aikaa pitkän aikavälin strategiseen suunnitteluun.
Mitä Filmiauralle ja Jussi-gaalalle kuuluu?
Rehellisesti sanottuna elämme vaikeita aikoja. Kuten monella toimijalla, meilläkin on pienet resurssit ja itse Jussi-gaalan resurssit ovat olleet pienet jo useita vuosia. Yhdistys toimii kivasti, mutta näyttävän gaalan rahoitus on haaste ja olemme pohtineet paljon ratkaisuja vankan rahoituspohjan löytämiseen sekä televisioidun gaalan järjestämiseen. Lisäksi tämä työ on tehtävä joka vuosi uudelleen.
Gaalan rahoittaminen ja toteuttaminen on tehtävissä verrattuna televisiointiin. Siksi olemmekin aiemmin kysyneet jäsenistöltä paneelikeskustelussa tarvitseeko gaalaa televisioida. Gaala tavoittaa yli miljoona katsojaa eli sillä on suuri näkyvyys. Televisiointi on edelleen perusteltu, mutta meidän on oltava hereillä siitä, kuinka katselutottumukset muuttuvat. Lisäksi on tärkeää miettiä mitä ovat ne muut tavat tehdä elokuvia ja niiden tekijöitä näkyväksi.
Mikä merkitys Jussi-palkinnolla ja Filmiauralla on elokuva-alan ammattilaisille?
Ajattelen, että palkinto on arvostettu tunnustus ja yksittäiselle henkilölle se avaa ovia sekä tukee ammattiuraa. Se motivoi tuleviin suorituksiin ja on palkinto tehdystä työstä. Merkitys on suuri, koska palkinto on kollegoiden yhdessä äänestämä. Filmiauran jäsenistö on alan ammattilaisia, joten palkinnon saaminen on suuri kunnia.
Laajemmassa kuvassa palkinto vahvistaa elokuvien merkitystä yhteiskunnassa. Kun palkitsemme, siitä syntyy keskustelua. Kun esimerkiksi nuori katsoo Jussi-palkinnon saajia, saattaa herätä haave itsekin saavuttaa asioita. Silläkin on merkitystä ketkä palkintoja saavat ja pidän tärkeänä, että on erilaisia ehdokkaita ja voittajia. Tahdomme hyviä esikuvia.
Elokuva-alan ammattilaiselle Filmiauran jäsenyys taas tarjoaa mahdollisuuden kuulua vahvasti alan yhteisöön sekä vaikuttaa yhdistyksen toimintaan, hallituksen kokoonpanoon ja itse Jussi-palkinnon saajiin äänestämällä.
Pidän tärkeänä että on erilaisia ehdokkaita ja voittajia.
Emma Ilves, Filmiauran puheenjohtaja
Jos mietitään lähitulevaisuutta, mitä kolme seuraavaa vuotta tuovat tullessaan?
Selkeä tavoite lähitulevaisuudelle on kehittää palkinnon näkyvyyttä ja eri kohderyhmien tavoittamista koko Suomessa, erityisesti nuorten katsojien parissa. Nuoremmat ikäryhmät katsovat vähemmän tv-gaalaa ja tämän ikäryhmän kasvaessa on huomioitava, kuinka saamme Jussi-palkinnon ja sen arvon nuorten tietoisuuteen. Meidän on muistettava laajempi perspektiivi ja varmistettava, että nuoret löytävät valkokangaselokuvat ja Jussi-gaalan.
Jäsenemme ovat meille ensisijaisia. Siksi tahdomme keskustella heidän kanssaan ja kuulla kehitysideoita sekä yleisemmin alan toiveita. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat elinehtoja, kun ala on muutokset kourissa. Vaikka Filmiaura ei ole etulinjassa, jotkut asiat voivat muuttua nopeasti. Tästä esimerkkinä ovat uudet kategoriat, kuten läpimurto- ja ensemble-Jussi-palkinnot. Tänä vuonna jaettiin lisäksi Jussi-palkinto visuaalisten tehosteiden tekijälle. Aikaisemmin tämä tunnustus on ollut kunniakirja.
Emme halua pitää kiinni kategorioista, jotka eivät palvele tarkoitustaan. Kun luovuimme sukupuolitetuista palkinnoista, emme halunneet kuitenkaan vähentää palkintojen määrää. Olemme keskustelleet asiasta jäsenistön kanssa ja ratkaisu on saanut lämmintä kiitosta etenkin näyttelijöiltä.
Alan toimintaympäristö muuttuu kovaa vauhtia ja meidän on pysyttävä relevanttina. Mietimme paljon mitä on päivitettävä ja mistä halutaan pitää kiinni. Vastuullisten arvojen tuominen näkyväksi on uudempi asia. Olemme kiinnittäneet tähän huomiota ja pohdimme jatkuvasti, kuinka voisimme olla vieläkin vastuullisempia. Tänä vuonna teimme gaalasta green memon. Viime vuonna gaalaillallinen oli täysin kasvipohjainen ja sama toistui myös tänä vuonna.
Onko Filmiauralla näkemystä elokuvantekijöiden tilanteesta?
Saamme tietoa alan tilanteesta jäsenten kautta. Meillä on ymmärrys, että monilla on vaikeaa. Myös alan yritysten pärjääminen huolettaa. Yritän ajatella positiivisia puolia: emme voi muuttaa tilannetta sormia napsauttamalla. Olemme tottuneet alalla tietynlaiseen epävarmuuteen ja siedämme sitä poikkeuksellisella tavalla samalla, kun teemme luovaa työtä. Vaikka nyt tuntuisi hankalalta, voimme innostua siitä miltä ala näyttää viiden vuoden päästä. Näin aseteltuna omalla toiminnalla on merkitystä.
Lisäksi, Jussi-palkinnot jaetaan tilanteesta huolimatta. On ihanaa, että gaala järjestetään vuosi toisensa jälkeen ja voimme juhlia kotimaista elokuvaa. Meidän ei tarvitse tuskailla siitä ovatko elokuvat hyviä, vaan joka vuosi teemme upeaa työtä ja meillä on syytä juhlia hyviä suorituksia.
On tärkeää löytää terve tapa pyörittää suomalaisen elokuva-alan ekosysteemiä ja löytää oikeat palaset, jotta ala kukoistaa.
Emma Ilves, Filmiauran puheenjohtaja
Entä kotimaisten elokuvien osalta, miltä niiden tulevaisuus näyttää?
Meillä on Suomessa haasteita rahoituksessa. Markkinamme on pieni ja elokuvatuotannot nojaavat paljon Elokuvasäätiön tukeen. On tärkeää löytää terve tapa pyörittää suomalaisen elokuva-alan ekosysteemiä ja löytää oikeat palaset, jotta ala kukoistaa. Meillä on mahdollisuus saada elokuva-alasta toimivaa liiketoimintaa. Koska tarve kotimaisille elokuville on olemassa, löydämme tavat tehdä niitä.
Meidän on ymmärrettävä kotimaisen elokuvan arvo. Tarvitsemme sitä ja tarinoita meidän näkökulmastamme ja omalla äänellä. Meidän ei myöskään tarvitse huolehtia katoaako kotimainen elokuva. Keksimme keinot, mutta juuri nyt tekotapa ja rahoitusmallit ovat murroksessa.
Teksti: Erika Haavisto, Katri Saukonpää
Kuvat: Jaakko Meyn, Katri Saukonpää