Munkkivuori-sarjan toisen tuotantokauden ekokoordinaattori Nina Erweksen mukaan ekotuottaminen tulisi saada pysyväksi osaksi jokaista tuotantoa.
Munkkivuoren (Rabbit Films) uuden tuotantokauden lähtökohdat tulevat olemaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia. Sarjan tilannut Elisa Viihde edellytti ekokoordinaattorin palkkausta sekä Albert-ympäristösertifikaatin hakua tuotannolle.
Ekokoordinaattorin työ lähtee liikkeelle käsikirjoituksesta ja sen sisällön tarkastelusta kestävyyden näkökulmasta jo esituotantovaiheessa.
– Merkitsen kestävyyden kannalta huomionarvoiset kohdat ja käyn ne läpi ohjaajan sekä käsikirjoittajan kanssa. Tämä Munkkivuori on hieman haasteellinen ekologisuuden näkökulmasta, sillä tarina sijoittuu 80-luvulle. Silloin kaikki muovi oli kovassa käytössä ja tupakat tumpattiin maahan surutta. Ekokoordinaattorina menen tällaisiin kohtiin aika syvälle ja koitan pohtia kestävämpiä vaihtoehtoja. Aikakauden kuva pyritään kuitenkin aina pitämään aitona, Erwes kertoo.
Suomessa ekokoordinaattorin ammatti on vielä melko uusi. Erwes on kotimaisella mittapuulla pitkän linjan osaaja ekotuottamisen saralla. Hän toimi tuotantopäällikkönä ja ekokoordinaattorina ensimmäisessä suomalaisessa Albert-ympäristösertifikaatin saaneessa tuotannossa Dance Brothers. Sarja oli yksi APFI:n (Audiovisual Producers Finland) Albert-ympäristöhankkeeseen liittyvässä pilottihankkeessa mukana olleista tuotannoista. Netflixin ja Yleisradion yhteistuotanto onnistui vähentämään päästöjään 80 prosenttia.
– Tuottaja Max Malka houkutteli minut sinne töihin tällä kestävän tuotannon pilottihankkeen porkkanalla. Sieltä jäi takataskuun kestävän tekemisen periaatteet, joita toteutan tuotantopäällikön asemassa ainakin sen verran, mitä kussakin tuotannossa pystyn, Erwes sanoo.
Ekologisuus saa näkyä myös tarinassa
Suurin osa (75 %) suomalaisten av-tuotantojen päästöistä syntyy logistiikasta, eli ihmisten ja tavaroiden, kuten kuvauskaluston, siirtymisestä paikasta toiseen. Tuotannon hiilijalanjäljen pienentäminen on merkittävä osa kestävää tekemistä, mutta ekotuottaminen tähtää lisäksi ekologisten valintojen näkymiseen myös tarinassa.
Konkreettisten ekologisten hankintojen ja logististen ratkaisujen lisäksi ekokoordinaattori pyrkii normalisoimaan kestävää elämäntyyliä sisällöllisten ratkaisujen avulla, joka toteutetaan yhteistyössä kaikkien tuotanto-osastojen kanssa käsikirjoitusta perkaamalla. Nykyaikaan sijoittuvaan tarinaan on helpompi tuoda mukaan nykyajalle ominaisen kestävän elämäntyylin mukaisia ratkaisuja, kuten kierrättämistä.
– Paljon ekokoordinaattorin työ on siis sitä, että mietimme yhdessä osastojen kanssa, miten tietyt asiat kuvataan tai miten ne lavastetaan, ja kuinka normalisoidaan kestävää elämistä kuitenkaan muuttamatta tarinan sisältöä. Esimerkiksi Dance Brothersissa eräs roolihahmo pukeutui ”There´s no planet B”-paitaan.
Käsikirjoitukseen ujutettavien viestien tarkoitus on herättää katsojaa ajattelemaan ja sitä kautta lisätä tietoisuutta ympäristömme hyvinvoinnista. Näin rakennetaan kestävämpää maailmaa tuleville sukupolville.
Ekokoordinaattorin työ on sitä, että mietimme yhdessä osastojen kanssa, miten asiat kuvataan tai lavastetaan, ja kuinka normalisoidaan kestävää elämistä muuttamatta tarinan sisältöä.
Nina Erwes
Tähtäimessä pienentää toimialan negatiivisia ympäristövaikutuksia
Ensimmäinen kotimainen ekologisen toiminnan opas audiovisuaalisille tuotannoille, ”Ekosetti”, tuotettiin Kaisa Astikaisen ja Anne Puolanteen toimesta vuonna 2019.
APFI ry:n kestävän kehityksen pilottihanke yhteistyössä Albert-ympäristöjärjestelmän kanssa alkoi vuonna 2021. Hankkeen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten elokuva- ja televisiotuotantojen ympäristövaikutuksia sekä lisätä tietoisuutta ekologisista työskentelytavoista. Ensimmäiset tilastojulkaisut suomalaisten av-alan tuotantojen ympäristövaikutuksista julkaistiin 2023.
Isosta-Britanniasta kotoisin oleva kansainvälinen Albert-ympäristöjärjestelmä tarjoaa ympäristösertifiointia tuotannoille, ilmaisia työkaluja tuotantoyhtiöille ympäristövaikutusten arviointiin sekä koulutuksia.
APFI jatkaa yhteistyötä Albert-järjestelmän kanssa ainakin vuoden 2024 loppuun.
Kestävä tekeminen vaatii resursseja ja suunnitelmallisuutta
Erwes kertoo, että kestävä tekeminen edellyttää aikaa toiminnan suunnitteluun. Harmillisesti tuotannoissa joskus resurssit tulevat vastaan, jolloin erillistä ekokoordinaattoria ei voida palkata.
– Jotta voidaan tehdä mahdollisimman ekologisia valintoja, tulee tuotannossa työskennellä ihmisiä, joilla on aikaa paneutua kestävyyteen. Koko tuotanto tulee miettiä alusta loppuun saakka. Esimerkiksi hankintojen kierrätys- ja uusiokäyttö tulee suunnitella sekä rekvisiitan ja lavasteiden loppusijoituspaikka ja jätehuolto.
Resurssien riittävyyden lisäksi tulevaisuudessa haasteita muodostavat ulkomaille siirtyvät tuotannot, sillä ekotuottamisessa paikallistuntemus on tärkeää. Aihepiiri on vielä melko uusi maailmalla ja siihen liittyvät käytänteet vasta muodostumassa.
– Ekokoordinaattori tai -manageri olisi helppo normalisoida perustuotannon raamiin vakituiseksi osaksi tuotantoja, ja toivon, että tulevaisuudessa näin tapahtuukin. On hyvä kehityssuunta, että ekokoordinaattoreita vaaditaan esimerkiksi jo tuotannon tilaajan toimesta, Erwes sanoo.
Teksti: Vilma-Lotta Mustonen
Kuva: SET ry:n arkisto