Uudenlaiset kuluttamisen muodot ovat avanneet globaaleja audiovisuaalisten sisältöjen markkinoita. Esimerkiksi suoratoistopalveluiden avulla niiden saatavuus on helpompaa, ja elämyksiä kulutetaan yli kulttuuristen rajojen. Maailmanlaajuinen sisältöliiketoiminnan kasvu luo uusia mahdollisuuksia myös kotimaisille tuotannoille.
Euroopan audiovisuaalisen observatorion mukaan eurooppalaiseen alkuperäissisältöön investoitiin yli 17 miljardia euroa vuonna 2021. Teknologisen kehityksen ja digitalisaation myötä suuret jakelualustat panostavat monipuolisten sekä uudenlaisten sisältöjen tuotantoon. Viimeisen viiden vuoden aikana suomalaiset sisällöt ovat kansainvälistyneet ja menestyneet ulkomaisilla markkinoilla. Audiovisuaalisilla aloilla on Suomen kansantalouden kannalta merkittävä potentiaali.
Luovien alojen rakenteita ei ole aiemmin kuitenkaan tunnistettu riittävästi, ja siksi niiden arvoa on ollut vaikea arvioida. Kesäkuussa 2023 työ- ja elinkeinoministeriön julkaisema kasvusopimus sekä VTT:n tilannekuva luovien alojen ja tapahtuma-alan liiketoiminnasta pyrkivät määrittelemään luovien alojen toimintaa. Tavoitteena on tuoda esiin tietoa alan taloudellisesta merkityksestä Suomessa. VTT arvioi suomalaisen av-alan tämänhetkiseksi arvoksi 1,6 miljardia euroa.
Film in Finland tähtää kansainvälisiin yhteistuotantoihin ja verkostoitumiseen
Kotimaiset tuotannot ovat kasvattaneet suosiotaan sekä kotimaisten että ulkomaisten tilaajien keskuudessa. Suomi tuotantomaana ja kuvauspaikkana kiinnostaa yhä enemmän ulkomaisia toimijoita.
Business Finlandin maakuvatyötä johtava Johanna Jäkälä kertoo, että verkostoituminen ulkomailla ja kansainväliset yhteistuotannot ovat avain av-alan kasvuun. Jäkälä vastaa myös Film in Finland -kokonaisuudesta, joka tähtää suomalaisten elokuva- ja televisiotuotantojen kansainvälistymiseen. Maakuvatyöhön kuuluu Suomen houkuttelevuuden kasvattaminen kuvauskohteena.
Jäkälän mukaan maailmanlaajuinen suoratoistopalveluiden liikevaihto vuonna 2022 oli noin 60 miljardia dollaria. Vuoteen 2030 mennessä alan ennustetaan kasvavan entisestään 21 prosenttia.
– Jos tarkastellaan suoratoistopalveluiden liikevaihtoa globaalisti, voidaan sen todeta olevan suuri kasvuala, ja Suomella olisi mahdollisuus saada tästä kasvusta osansa. Maakuvatyö on promootiotyötä, joka kohdistuu erityisesti kansainvälisten tuotantojen tuomiseen kotimaahan, Jäkälä kertoo.
Promootiotyön tavoitteina ovat potentiaalisten kuvauslokaatioiden ja kotimaisen osaamisen esittely sekä alan ammattilaisten yhdistäminen kansainvälisten tuotantojen kanssa. Suomen valttikortit kansainvälisessä kilpailussa ovat yhteiskunnan vakaus, korkea elintaso ja ammattitaito.
– Yrityksille myönnettäviä rahoitustukia ja av-tuotantokannustimia ei saa myöskään unohtaa ulkomaisten tuotantoyhtiöiden houkuttelussa. Eduksemme toimii myös se, että Suomi on maana vielä melko tuntematon kohde ja meiltä löytyy käyttämättömiä ja uniikkeja lokaatioita. Suomalaisten tekijöiden yhteisö on tiivis ja tuotannot ovat laadukkaita, Jäkälä sanoo.
Suomen kilpailuvalteiksi voidaan laskea myös ekologinen osaaminen ja yritysten vastuullinen toiminta. Yhteiskunnan vakaus ja järjestelmällisyys helpottavat käytännön työntekoa ja organisointia.
– Infrastruktuuri täällä on toimivaa ja esimerkiksi lokaatioiden välillä liikkuminen onnistuu kivuttomasti. Palvelut ovat meillä myös laadukkaita, sillä tuotantotiimit tarvitsevat myös esimerkiksi majoituksen, Jäkälä sanoo.
Av-tuotantokannustimia ei saa unohtaa. Suomi on maana vielä melko tuntematon kohde ja meiltä löytyy käyttämättömiä ja uniikkeja lokaatioita. Suomalaisten tekijöiden yhteisö on tiivis ja tuotannot ovat laadukkaita.
Johanna Jäkälä, Business Finland
Kasvusopimus tunnustaa potentiaalin ja määrittelee yhteiset tavoitteet
Kun verrataan muihin pohjoismaihin tai EU-maiden keskiarvoon, on Suomessa luovien alojen vaikutus bruttokansantuotteeseen pienempi. Luovien alojen liiketoiminta syntyy monimutkaisissa verkostoissa, joiden potentiaalia voi olla vaikea tunnistaa ja muuttaa konkreettisiksi vertailukelpoisiksi luvuiksi. Edellisen hallituskauden aikana audiovisuaaliselle alalle haluttiin määrittää yhteiset tavoitteet kestävän talouskasvun aikaansaamiseksi.
Työ- ja elinkeinoministeriön kesäkuussa 2023 julkaisema av-alan kasvusopimus toteutettiin monivaiheisena prosessina yhteistyönä julkisen sektorin ja elinkeinoelämän välillä. Sopimuksen on tarkoitus olla ensisijaisesti yhteistyömalli alan yritysten, julkisen sektorin ja rahoittajien välillä sekä realisoida audiovisuaalisen alan potentiaalia. Sopimuksen tekoon osallistuivat opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, Suomen elokuvasäätiö, APFI (Audiovisual Producers Finland) ry sekä Film Tampere. Mukana prosessissa oli 200 alan keskeistä toimijaa.
– Kasvusopimus on alaan liittyvien toimijoiden yhteinen tahtotila siitä, miten av-alan kasvua pyritään edistämään vastuullisesti Suomessa. Sopimus korostaa alan tekijöiden välistä dialogia, Jäkälä sanoo.
Kasvusopimukseen on kirjattu alan keskeisiä tavoitteita ja toimintamalleja esimerkiksi laadukkaan osaamistason ylläpitämisestä, sillä lahjakkaat osaajat ja laadukkuus ovat Suomen valtteja av-alalla. Vastaavaa sopimusta ei olla aiemmin tehty.
Jäkälä kertoo, että audiovisuaalinen ala on tärkeä viennin sekä investointien houkuttelussa Suomeen. Täytyy olla kartalla kansainvälisistä trendeistä, mutta erottautuminen tapahtuu kuitenkin suomalaista autenttista kulttuuria ja näkökulmaa tuovan sisällön avulla.
Teksti: Vilma-Lotta Mustonen
Kuva: SET ry:n arkisto