Peräti seitsemän Oscaria kahminut Everything Everywhere All at Once oli Cinemansen hitti. KUVA: Cinemanse
Art house -elokuvien maahantuontiin ja levitykseen keskittyvä Cinemanse juhlii kymmenvuotista matkaansa. Olemassaolonsa ajan yhtiö on tuonut Suomeen monipuolista taide-elokuvaa ympäri maailmaa.
Cinemansen toiminta sai alkunsa vuonna 2013, kun maisteriopintojaan viimeistelevällä Hanna Lajusella heräsi intohimo laajentaa suomalaisten elokuvateattereiden tarjontaa. Hän halusi tuoda kaukaisia helmiä nähtäville ja monipuolistaa valkokangaskuvastoa representaation suhteen. Lajusen työn ansiosta monet suomalaiset ovat päässeet tutustumaan kansainvälisiin indie-harvinaisuuksiin, animaatioihin ja dokumentteihin.
– Oli sellainen olo, että todella paljon festivaalien helmiä ja upeita elokuvia maailman eri kolkista jäi ilman valkokangaslevitystä Suomessa. Kymmenen vuotta sitten myös naisoletettujen ohjaajien elokuvien määrä teatterilevityksessä oli huomattavasti pienempi, Cinemansen toimitusjohtajana työskentelevä Lajunen tiivistää.
– Jos vaikka Oscar ja Cannes-voittajia ajatellaan, kuten Parasite, Moonlight ja meidän Everything Everywhere All at Once ovat ihania osoituksia siitä, että muutosta on tapahtunut ja kuvastoa on valtavasti monipuolistettu. Everything Everywhere All at Once veti lähes 80 000 suomalaista elokuviin.
Lajunen nauttii työstään. Hän saa kiertää kotimaisia ja kansainvälisiä elokuvafestivaaleja, lukea keskeneräisiä käsikirjoituksia ja katsoa monia satoja elokuvia vuosittain. Myös pääsy online- ja hybridifestivaaleille on laajentanut mahdollisuuksia löytää uusia teoksia. Yleensä maahantuontiin ja levitykseen liittyvät sopimukset rakentuvat festivaalien ympärille, mutta käsikirjoitusten lukeminen on entisestään korostunut. Elokuvien oikeuksia ostetaan varhaisemmassa vaiheessa kuin ennen.
– Koko ajan elokuvia jahdataan ja jatkuvasti luetaan uusia käsikirjoitusversioita ja pohditaan ostetaanko. Riski on tietenkin aina suurempi, mitä varhaisemmassa vaiheessa elokuvan oikeudet hankkii, mutta monesta käsikirjoituksesta voi tulla hieno lopputulos.
Art house -elokuvalla on yleisönsä
Koronapandemian jälkeen trendinä on ollut, että suuremmista elokuvista on tullut entistäkin suurempia ja pienemmät ovat jääneet entistäkin pienemmiksi. Elokuvateattereiden penkit täyttyvät suurten megahittien yleisöstä ja pienemmille elokuville on entistä vähemmän valkokangastilaa.
Pandemiasulut ruuhkauttivat teattereiden ensi-iltoihin tulevien elokuvien virran. Levittäjille kertyi tavaraa hyllyille, ja kun jono alkoi purkautua, oli tarjontaa enemmän kuin koskaan. Lajunen on huomannut, että viime vuosina kilpailu on entistäkin kovempaa ja myös yleisöllä on ollut jatkuvasti uusia ensi-iltaelokuvia valittavanaan.
– Kyllähän se art house -levittäjiä on koronan alusta asti pelottanut, että onko vielä tilaa valkokankaalla. Menestykset ovat kuitenkin osoittaneet, että suoraan sieluun menevällä tarinalla on edelleen todella laaja katsojakunta.
”Koen, että art house -elokuvalla on erityinen paikka suomalaisten sydämissä ja on valtavan hienoa, miten monipuolisia kotimaisten elokuvateattereiden ohjelmistot ovat.”
HANNA LAJUNEN, toimitusjohtaja, Cinemanse
KUVA: Cinemanse
Poikkeuksellista Suomessa on, että Finnkinon kaltainen jättiketju näyttää art house -elokuvaa. Lajusen mukaan Finnkino on muiden teattereiden ohella tukenut Cinemansen toimintaa alusta alkaen ja mahdollistanut omalta osaltaan levitys- ja maahantuontitoiminnan jatkumisen. Vuosia kestäneestä yhteistyöstä teattereiden kanssa Lajunen on hyvin kiitollinen.
– Koen, että art house -elokuvalla on erityinen paikka suomalaisten sydämissä ja on valtavan hienoa, miten monipuolisia kotimaisten elokuvateattereiden ohjelmistot ovat. Olen kiitollinen siitä, että Cinemansen alusta asti elokuvateatterit ja festivaalit ovat uskoneet yritykseen ja sen elokuviin. Festivaalit ovat meille merkittäviä yhteistyökumppaneita ja pyrimme siihen, että voimme auttaa uusia festivaaleja nousemaan.
Indie-elokuvan genre-edustus on laaja
Art house -fiktion lisäksi yhtiö levittää myös dokumentteja ja animaatiota. Maahantuotujen dokumenttien taloudellinen merkitys on aina ollut pientä, mutta Lajunen toivoo niiden arvon olevan mitattavissa toisin. Cinemanse onkin lahjoittanut dokumenttielokuvien lipputuloja hyväntekeväisyyteen.
– Joidenkin dokumenttien kohdalla maahantuonnin syy on saattanut olla täysin ideologinen. Silloin on haluttu, että se hyvä säteilisi vielä enemmän niihin kolkkiin joissa sitä eniten tarvitaan. Esimerkiksi Agnes Vardan Kasvot, kylät -elokuvan tuloilla autoimme koululaisia Nepalin maanjäristyksen jälkeen.
– Dokumentit eivät koskaan ole edustaneet minulle rahantekokoneita. Cinemansen sydän ei ole siinä, että yritetään maksimoida tuottoja. Haluamme tuoda laadukkaita ja upeita ohjelmistoja yleisölle, ja samalla antaa mielettömiä elämyksiä.
”Cinemansen sydän ei ole siinä, että yritetään maksimoida tuottoja. Haluamme tuoda laadukkaita ja upeita ohjelmistoja yleisölle, ja samalla antaa mielettömiä elämyksiä.”
HANNA LAJUNEN, toimitusjohtaja, Cinemanse
Kovin kilpailu tuntuukin olevan animaatioiden yleisöstä, kun vastakkainasettelu suurten studionimikkeiden ja indie-teosten välillä on jyrkempi. Pienen levityksen animaatioilla on jatkuvasti vastassaan moninkertaisella budjetilla tehtyjä studioanimaatioita, joita myös markkinoidaan valtavalla koneistolla.
– Tänä kesänä meillä tuli ranskalainen Taru pienistä sankareista ja samaan aikaan valkokankailla pyörii Disneyn Elemental, joka on aivan eri budjettiluokan kokonaisuus.
Lajusen mukaan Cinemansen tavoite suomalaisella elokuvakentällä ei ole vuosien saatossa muuttunut. Edelleen yritys tähtää valkokankaan rikastuttamiseen jokaisen genren saralla. Suurin yhtiössä tapahtunut muutos on ollut se, että Lajunen on saanut ympärilleen osaavan tiimin.
– Ensimmäiset kahdeksan vuotta Cinemansen toiminnasta tein yksin, mutta viimeiset kaksi vuotta olen tehnyt tätä erittäin ammattitaitoisen tiimin kanssa, ja se on ollut aivan mahtavaa.