Työnjohdollista työtä tekevä työntekijä tarvitsee turvaa omaan työsuhteeseensa. Hän voi järjestäytyä ammattiliittoon, jos ei käytä yrityksessä ratkaisevaa päätösvaltaa. Esimerkiksi tuotantopäällikkö ei ole järjestäytymisen näkökulmasta työnantajan edustaja, vaan työntekijä. Liiton jäsenyys tarkoittaa ammatillista turvaa, ei räyhänhenkeä. Apua ja asiantuntevaa näkökulmaa voi tarvita muun muassa omasta työ- tai toimeksiantosopimuksesta neuvottelemiseen.
Yritys vastaa omasta toiminnastaan, taloudestaan, toimintansa laillisuudesta ja kokonaisuudesta. Sillä on myös vastuu lakien, työehtosopimusten, työsopimusten ja muiden sopimusten noudattamisesta sekä työsuojelusta ja -hyvinvoinnista.
Yritys eli työnantaja päättää, mitä, miten, missä ja milloin työtä tehdään. Sen toimitusjohtaja on ns. yrityksen toimielin. Hän ei ole työsuhteessa yhtiöön, mutta hän on yrityksen operatiivisen toiminnan ylin päättäjä, hänellä on eniten virallista valtaa ja vastuuta. Yritykseen palkataan yleensä myös muita johtajia.
Kaikki pomoista assistentteihin ovat työsuhteessa. He tarvitsevat omassa ammatissaan edunvalvontaa, tukea ja yhteisöä. Journalistiliittoon voivat järjestäytyä kaikki ne, joiden pääasiallisiin tehtäviin ei kuulu yrityksen taloudellisten etujen valvominen tai ratkaiseva päätösvallan käyttäminen työsuhteiden ehtoja koskevissa asioissa.
Käytännössä kaikki elokuva- ja tv-tuotannon työntekijät voivat liittyä liittoon, vaikka työtehtävä sisältäisi työnjohdollisia elementtejä.
Työnjohto-oikeudesta
Työsuhteen näkökulmasta tärkeintä valtaa on työnantajan työnjohto-oikeus. Se tarkoittaa oikeutta johtaa työtä – siis antaa työntekijöille työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä lakien ja työehtosopimuksen raameissa. Sitä on myös nk. tulkintaetuoikeus eli oikeus päättää normin tulkinnasta erimielisyystilanteissa.
Tulkintaetuoikeutta käyttävät yrityksen johtajat. Tulkintatilanteita voi syntyä esimerkiksi yölisän maksamiseen, palkkaryhmään tai työvuoroluettelon muuttamiseen liittyvässä erimielisyydessä.
Operatiivista työnjohto-oikeutta työnantaja voi jakaa useille henkilöille, elokuva- ja tv-tuotannoissa taiteellisesti, tuotannollisesti tai teknisesti vastuullisille henkilöille sekä heidän tiimiensä työnjohdollista työtä tekeville työntekijöille. He ovat esihenkilöitä.
Esimerkiksi tuotantopäällikkö ei ole järjestäytymisen näkökulmasta työnantajan edustaja, vaan työntekijä. Sama koskee tuotantokoordinaattoria, vaikka työnkuvaan voi osin kuulua tuotannon johdon antamien määräysten läpivientiä. Apulaisohjaaja puolestaan vastaa aikataulutuksesta työnantajan antamien resurssien mukaan. Heillä on työnjohdollista vastuuta, mutta hän ei tee ratkaisua erimielisyystilanteissa. Oman järjestäytymisensä kannalta he ovat työntekijöitä.
Työnjohdon rajat
Valtaa ja vastuuta tarkastellaan yritys- ja tuotantokohtaisesti työtehtävän mukaan. Siis mm. sen mukaan, miten tehtävät on kirjattu työsopimukseen. Ennen työsopimuksen allekirjoittamista kannattaa sopia myös työtehtävästä eli siitä, mihin tehtävään työntekijä on kyseisessä tuotannossa sitoutumassa.
Työsopimukseen kirjatut työehdot ovat nk. työsuhteen olennaisia ehtoja. Lait ja työehtosopimus rajaavat työnjohto-oikeutta eli työtä johdetaan niiden raameissa, mutta sitä rajaavat myös työsopimus ja muut mahdolliset yrityskohtaiset sopimukset.
Sopimuksen muuttaminen yksipuolisesti ei sisälly työnantajan työnjohto- ja tulkintaetuoikeuteen. Kun työsopimuksessa on sovittu tehtävänimikkeestä, pääasiallisista työtehtävistä tai palkkaryhmästä, niitä voi muuttaa sopimalla. Työnantaja voisi muuttaa olennaista ehtoa vain, jos sillä olisi irtisanomisperuste.
Työehtosopimuksen tulkinnan osalta erimielisyydestä neuvotellaan ensin yrityksen sisällä ja tarvittaessa liittojen välillä. Elokuva- ja tv-tuotannoissa Suomen Journalistiliittoon järjestäytyneiden työntekijöiden ja työnantajaliittoon järjestäytyneiden yritysten liitot ovat Journalistiliitto ja Palta. Järjestäytymättömien työnantajien osalta lain tulkintaan liittyvät erimielisyydet voidaan viedä suoraan oikeuden ratkaistavaksi, silloin Journalistiliitto tukee työntekijää.
Liitto on yhteisö ja apu ongelmatilanteissa
Myös esihenkilöt tarvitsevat turvaa omien työsuhdeongelmiensa varalta. Tuotantoyhtiöt saavat liiketoimintaansa edunvalvontaa Apfista. Työn ongelmatilanteiden osalta järjestäytynyt työnantaja saa neuvoja työnantajaliitto Paltasta. Työntekijät eivät saa omaan työsuhteeseensa neuvoja kummaltakaan.
Tuotantoyhtiöllä on vakuutus oikeusriitojen varalta. Työntekijät saavat avun ammattiliitosta, jonka jäsenmaksuun kuuluu vastuu- ja oikeusturvavakuutus. Toinen vaihtoehto on säästää rahaa niin paljon, että pystyy maksamaan riidan ratkomis- ja oikeuskulunsa itse.
Päällikkö- ja esihenkilötyötä tekeviä jäseniä on liitossa paljon. Heidän työtehtävänsä kuuluvat elokuva- ja tv-tuotantoja koskevan työehtosopimuksen soveltamisalaan.
Avun ja neuvojen tarve voi kohdata kenet tahansa. Heikkoperusteiset potkut, työnkuvan muutokset, vuosilomat, palkkaan tai muihin työehtoihin vaikuttavat muutokset ja kestämättömät työaikajärjestelyt ovat yleisimpiä työsuhdekysymyksiä ja -ongelmia.
Apua ja asiantuntevaa näkökulmaa voi tarvita myös oman työsuhteensa tilannekartoitukseen ja vaihtoehtojen pohtimiseen sekä omasta työ- tai toimeksiantosopimuksesta neuvottelemiseen. Liiton jäsenyys tarkoittaa ammatillista turvaa, ei räyhänhenkeä. Moni porskuttaa läpi työelämänsä ilman sotkuja, mutta saa liitosta yhteisön, koulutusta, vertaistukea, apurahoja omaan kouluttautumiseen sekä ammatissa tarvittavaa tietoa mm. tekijänoikeuksista ja sananvapaudesta.
Kirjoittaja Terhi Tarvainen on Journalistiliiton entinen työehtoasiantuntija ja työskenetelee nykyisin työsuhdeasiantuntijana Työasia Oy:ssa.