Taide- ja taiteilijapolitiikan suuntaviivat -työryhmän esitys taide- ja taiteilijapolitiikan keskeisiksi tavoitteiksi tarjoaa tuleville päättäjille nuotit taiteilijoiden aseman parantamiseksi.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema Paula Tuovisen johtaman työryhmän esitys sisältää käytännön ehdotuksia taiteilijoiden aseman parantamiseksi, mutta siihen on myös kirjattu aivan uudenlainen näkemys taiteen merkityksestä ja paikasta yhteiskunnassa.
Työryhmään on koottu valtava määrä tietoa, kokemusta ja näkemystä taiteen tekemisestä, sen johtamisesta, hallinnoimisesta ja opettamisesta. Laaja työryhmä – kymmenen henkeä ja puheenjohtaja, vakuuttava vakinainen asiantuntijaryhmä ja sihteeristö on saanut esityksen muotoiltua erittäin helposti omaksuttavaan muotoon utuisine vesivärikuvituksineen kaikkineen. Sisältö ei kuitenkaan ole millään tavoin höttöinen.
Elokuvaa ja sitä lähellä olevia taiteita työryhmässä edustivat Jouko Aaltonen ja Eija-Liisa Ahtila, molemmat pitkän linjan monipuolisia tekijöitä ja ajantasaisesti perillä myös taidehallinnon nykylinjoista, Jouko taidetoimikuntatyön ja Eija-Liisa taideneuvostotyön ansiosta. Työryhmän pysyvät asiantuntijat tulivat OKM:stä, Cuporesta ja Taiteen edistämiskeskuksesta.
Esityksen kulmakivet
Työryhmän esitys on jaettu kolmeen teemaan: Taide yhteiskunnan ytimeen, Taiteen rahoituksen strateginen kehittäminen sekä Taide on työtä, ja sellaisena sitä on kohdeltava. Otsikkotaso lupaa paljon ja sisältö on punnittua ja harkittua. Kuhunkin teemaan liittyen esityksessä on useita toimenpide-ehdotuksia.
Taide yhteiskunnan ytimeen –teemassa käsitellään taiteen merkitykseen yhteiskunnassa. Työryhmä ehdottaa taiteen asemoimista nykyistä tiiviimmin osaksi palvelusektoria ja elinkeinotoimintaa. Samalla se kuitenkin muistuttaa taiteen vapauden olevan koskematon. Perinteistä valtion rahoitusta taiteelle ehdotetaan lisättäväksi ja lisäksi vaaditaan, että taiteen rahoitukseen pitää OKM:n ohella osallistua myös muiden hallinnonalojen. Taiteella nähdään olevan kulttuuristen vaikutusten lisäksi mm. taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia.
Taiteen rahoituksen strateginen kehittäminen –teemassa ehdotetaan strategisen ajattelun perustaksi ekosysteemiajattelua. Ekosysteemiajattelu, asioiden välisten systeemisten riippuvuussuhteiden tarkastelu, on lähtöisin ekologiatieteestä ja biologiasta. Termi on nykyisin laajasti käytössä taloustieteissä, jolloin tarkastellaan liiketoiminnan kehittämistä kumppanuuksien ja verkostojen avulla, mutta ekosysteemiajattelua sovelletaan myös aloilla, joissa kilpailu ja taloudellinen voitto eivät ole vahvimpia toiminnan moottoreita. Taiteen ja kulttuurin aloilla olisikin tärkeää tunnistaa toisiaan tukevien ja toisistaan riippuvaisten toimijoiden muodostamia ekosysteemejä. Työryhmän esittää, että taiteen tuen pitäisi nykyistä paremmin turvata taiteellisen työn pitkäjänteisyys ja luoda kehittämisen mahdollistavia rakenteita sekä mahdollistaa taiteenalojen rajoja rikkovien taidemuotojen kehittyminen.
Valtionhallinnon näkökulmasta pragmaattisesti muotoillen, kyse on taiteeseen kohdistettujen koulutusinvestointien heikosta käyttöasteesta.
Taide on työtä, ja sellaisena sitä on kohdeltava –teemassa esitetään ratkaisuja taiteilijoiden heikkoon toimeentuloon. Taiteilijoiden koulutustaso on korkea, mutta samaan aikaan mahdollisuudet saada toimeentulo taidetyöstä ovat rajalliset. Monien taiteenalojen sisällä tulotasot vaihtelevat paljon riippuen esim. siitä onko taiteilija työsuhteessa vai itsensä työllistävä. Valtionhallinnon näkökulmasta pragmaattisesti muotoillen, kyse on taiteeseen kohdistettujen koulutusinvestointien heikosta käyttöasteesta.
Toimenpide-esityksiä työryhmän esityksessä on yhteensä 21. Monet niistä koskevat taiteen saamaa yhteiskunnan rahallista tukea, mitä yksiselitteisesti halutaan nostaa. Valtion tuki taiteelle ehdotetaankin nostettavaksi eturivin kulttuurimaiden tasolle, vuoteen 2013 mennessä yhteen prosenttiin valtion tulo- ja menoarviosta. Taiteen tuen halutaan myös siirtyvän yhä enemmän budjettivarojen puolelle, pois Veikkauksen tuotosta. Taiteilija-apurahoihin ehdotetaan kunnollista kuoppakorotusta siten, että valtion taiteilija-apurahan verottomaksi vuositasoksi tulisi 31 000€. Myös taiteilijaeläkkeiden määrää halutaan nostaa.
Taiteen edistämiskeskuksen toimintaan ehdotetaan useita muutoksia mm. alueelliseen taiteen edistämiseen ja vertaisarvioinnista maksettaviin korvauksiin liittyen. Eräs huomiopisteessä oleva kysymys on esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmään kuuluvien ja sen ulkopuolella toimivien ryhmien erilaiset edellytykset toiminnan vakiinnuttamiseen ja taiteenalansa kehittämiseen.
Taiteen väline- ja itseisarvo
Työryhmä pitää tärkeänä taiteen aseman vahvistamista sinänsä, mutta erityisen vahvasti taideinstituution itsensä ulkopuolella. Taiteellisen työn ulottaminen esim. sosiaali- ja terveyssektorille edellyttää kuitenkin ko. hallinnonalan osallistumista toiminnan rahoittamiseen. Taiteen laajentunut tehtävä on mahdollisuus, kunhan taiteen rahoituspohja samalla laajenee ja taiteen tekemiseen kohdistuu entistä enemmän varoja. Halutaan siis välttää tilanne, jossa taiteen tukemiseen tarkoitetuilla varoilla tyydytetään jonkin muun hallinnonalan tarpeita. Tavoitteena on taiteilijoiden tulotason nousu ja erityisesti se, että nykyistä suurempi osuus taiteilijoiden tulosta tulisi taiteellisesta työstä.
Tavoitteena on taiteilijoiden tulotason nousu ja erityisesti se, että nykyistä suurempi osuus taiteilijoiden tulosta tulisi taiteellisesta työstä.
Esityksessä nousee esille ajatus siitä, että usein kehitystä voidaan vauhdittaa tukemalla eri hallinnonaloja kokoavia ja läpileikkaavia hankkeita. Ministeriöiden välistä yhteistyötä ja toimintojen koordinointia ehdotetaan lisättäväksi. Samoin halutaan luoda rahoitusrakenteita, jotka tukevat eri taiteenaloja yhdistävää ja totuttuja taiteenalarajoja rikkovaa toimintaa.
Kaikkiaan Työryhmän esitys taide- ja taiteilijapolitiikan keskeisiksi tavoitteiksi on selkeä ja rohkea ja sen tavoitteiden toteutuessa taiteilijoiden taloudellinen asema paranee ja taiteen osallisuus yhteiskunnassa voimistuu. Kehitysehdotusten toteutus edellyttää totuttujen ajatusmallien muuttamista ja vaikka kyse on vaalikaudet ylittävästä prosessista, toivotaan että jo seuraava hallitus tarttuu työhön.
Jutun pääkuva: Reima Nevalainen