Suomalaisesta elokuvasta puhuttaessa nousee aika ajoin esiin varovaisia kommentteja, joissa todetaan, että arviointi- ja päätösvalta alalla on keskittynyt todella harvoihin käsiin. Joskus joku rohkea uskaltaa jopa ilmaista, että tämä saattaa olla ongelma. Harvoin pohditaan vaihtoehtoja. NÄKYVÄKSI-hankehautomossa näin kuitenkin tehtiin ja kehitettiin uudenlainen malli hakemusten arvioimiseksi.
NÄKYVÄKSI on Women in Film and Television WIFT Finlandin hallinnoima elokuvaprojektien hankehautomo, jonka rahoittajana on Suomen Kulttuurirahasto. Neljä naispuolista elokuvantekijää työskentelee hautomossa puolen vuoden ajan. Kukin valmistelee omaa teostaan keskittyen sen käsikirjoittamiseen ja tuotannolliseen kehittelyyn. Osana hankehautomon toimintaa on työpajatyöskentelyä ja mentorointia.
Haku hankehautomoon avattiin maaliskuussa 2018 ja valinnat julkistettiin toukokuun lopussa. Ennen hakua kehitimme uudenlaisen hakemusten arvioinnin mallin.
NÄKYVÄKSI-arviointiprosessin lähtökohtina olivat vertaisarviointi, anonymiteetti, perustelut ja palaute. Suunnittelussa käytimme apuna kokemuksia esimerkiksi EU:n MEDIA-ohjelman käytännöistä. Lisäksi pohjana olivat elokuva-alan ulkopuolella yleisesti käytetyt vertaisarvioinnin menetelmät, esimerkiksi Suomen Akatemian pisteytys- ja palautekäytäntö.
Hakuilmoituksessa hakijoilta pyydettiin esittelymateriaalia hankkeesta, jota he haluaisivat hankehautomossa työstää. Lajityypeiksi määriteltiin pitkä näytelmäelokuva, televisiosarja tai pitkä dokumentti.
Hakulomakkeensa liitteenä hakijat lähettivät motivaatiokirjeen, korkeintaan kahden sivun synopsiksen ja kaksi sivua henkilökuvauksia. Lisäksi fiktioteoksista pyydettiin näytteeksi kuusi sivua aukikirjoitettuja kohtauksia ja dokumenteista kolmen sivun visuaalinen ja toiminnallinen sisältökuvaus.
Synopsis, henkilökuvaukset ja näytekohtaukset/sisältökuvaus pyydettiin lähettämään ilman tekijän nimeä. Tämä osa hakumateriaalia lähetettiin arvioijien luettavaksi.
74 hakemusta
Hakemuksia hankehautomoon tuli yhteensä 74. Arviointiryhmään koottiin 20 henkilöä, joista puolet oli naisia ja puolet miehiä. Joukossa oli käsikirjoittajia, dokumentti- ja fiktio-ohjaajia, tuottajia ja muita elokuva-alan ammattilaisia. Arvioijat tekivät työnsä itsenäisesti, ja jokainen on sitoutunut vaitioloon puolentoista vuoden määräajaksi. He eivät tiedä keitä ryhmän muut jäsenet olivat. Jokaiselle arvioijalle lähetettiin kuusi tai seitsemän hanke-esittelyä ilman tekijän nimeä. Käytössä oli numerokoodit. Jokainen hanke-esittely lähetettiin kahdelle eri arvioijalle.
Arvioijat pisteyttivät hanke-ehdotukset yhdeksänkohtaisen kysymyslistan avulla. Ehdotuksia arvioitiin monesta näkökulmasta: omaperäisyys, potentiaali, käsikirjoittamisen laatu sekä hankkeen soveltuminen hankehautomon tavoitteisiin. Numeroarvion lisäksi pyydettiin jokaiseen kohtaan lyhyt sanallinen perustelu. Arviointilomakkeen ensimmäiselle sivulle arvioija kirjoitti lyhyen palautteen hakijalle.
Pisteiden perusteella hankkeet laitettiin järjestykseen ja muodostettiin yhdentoista hakijan shortlista. Muutamien hanke-ehdotusten kohdalla arviot menivät niin jyrkästi ristiin, että pyydettiin kolmas arvio. Näissä tapauksissa kaksi parasta pistemäärää otettiin huomioon. Yksi hakija nousi shortlistalle uudelleenarvioinnin perusteella.
Haastattelut
Shortlistalaiset kutsuttiin haastatteluun, joiden perusteella valinnat tehtiin. Päättäjinä olivat hankehautomon vetäjät. Perusteluja avattiin hakijoille lähetetyssä viestissä. Haun päätyttyä kukin hakija sai arvioijien lyhyet palautteet ja tiedot pisteistä. Palaute lähetettiin myös niille, jotka eivät tulleet valituiksi tai olleet shortlistalla.
Olemme saaneet kommentteja hakijoilta. Monet pitivät reiluna sitä, että hankkeiden arviointi oli anonyymiä. Itse idea, aihe ja sen käsittely ovat siten keskiössä. Koettiin myös, että arvioijien palaute oli tärkeää, vaikka ei olisikaan tullut valituksi jatkoon. Siitä on apua, jos jatkaa työn parissa joka tapauksessa myöhemmin.
Yleishuomiona voi sanoa, että ammattilaisten arviot menivät melko lailla yksiin. Hyviä ehdotuksia oli paljon, mutta huiput erottuivat. Meitä hankehautomon vetäjiä jäivät mietityttämään ne muutamat ehdotukset, joiden saamat arviot olivat kovasti toisistaan poikkeavia. Erityisen persoonallisten juttujen suhteen näkemykset voivat olla hyvinkin erilaisia. Miten tällaisten suunnitelmien käy normaalissa rahoitustilanteessa, jossa toista tai kolmatta mielipidettä ei ole mahdollista kysyä?
Keskustelu arviointimalleista
Suomessa jaettava julkinen elokuvatuki Elokuvasäätiössä ja Avekissa perustuu yksittäisen tuotantoneuvojan arvioon ja harkintaan. Malli on pohjoismainen, ja meillä se on ollut käytössä yli 20 vuotta.
Maailmalla toimintatapoja on muitakin. Esimerkiksi Australiassa jokaista hakemusta arvioi yksi rahoittajaorganisaation oma työntekijä ja yksi ulkopuolinen asiantuntija. Arvioita verrataan keskenään. Britanniassa hakijan oppaassa avataan etukäteen päätösten linjauksia. Niissä on tärkeässä roolissa diversiteetti. Creative Europen päätökset sisältävät perehtyneet sanalliset arviot hakemuksen eri osa-alueista, jotka on myös pisteytetty. Olisiko meilläkin aika arvioida arvioimista?
Jaana Paanetojan tuoreessa raportissa Häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu elokuva- ja teatterialalla sivutaan alan toimintatapoja yleensä ja tätäkin asiaa. Keskustelu jatkukoon.
Raija Talvio, käsikirjoittaja
Kirjoittaja toimii NÄKYVÄKSI-hankehautomon vetäjänä yhdessä Jenni Kosken kanssa
Arviointiprosessin suunnittelussa oli mukana myös Marja-Riitta Koivumäki.
NÄKYVÄKSI-hankehautomon tekijät ja projektit
Sevgi Eker, Huone 511.
Pitkä elokuva, jossa menneisyys yhdistää kaksi toisilleen tuntematonta naista uuden ja vanhan elämän risteyksessä
Aino Lappalainen, Å.
Televisiosarja, jossa yhteiskunnan hyödyttömät karkotetaan dystooppiselle Ahvenanmaalle
Lotta-Kaisa Riistakoski, S.o.S.
Pitkä elokuva, joka on epäromanttinen komedia parisuhdekurssin valeopettajasta
Susanna Åke, Koski.
Televisiosarja kahden liian erilaisen ihmisryhmän vääjäämättömästä konfliktista 50-luvun teollistuvassa Suomessa.
Kuva: Shutterstock