Joku klaffaa apinan naamalle.

Unelmatehtaalla: avoimia puheenvuoroja tekijöiden suusta osa 2 – “Joku”

Voisko Joku jakaa kasvosuojaimia/ostaa soraa/sulkea työntekijöiden perässä oven/ostaa kivennäisvettä/pitää huolen että näyttelijä herää päiväunien jälkeen kohtaukseen ajoissa? Voisiko Joku myös ostaa parempaa leipää, sellaista mikä ei ole muovipussissa tai siivota villakoirat jotka on kuvauspaikan pukuhuoneeseen menevien rappujen kohdalla, kun ne takertuvat omiin siviilivaatteisiin!

Tämä “Joku” on kiireinen henkilö. Hänellä riittää työnsarkaa. Hänen pöydälleen kasaantuu jos niin jonkinmoista tehtävää. Yleensä sellaista mikä on epämiellittyvää, vie aikaa, ei kuulu kenenkään muun työnkuvaan ja usein myös asioita joihin kuluu useita satoja euroja rahaa – ei kenenkään osaston budjetista. Joku saa työtehtäviä myös silloin kun on tulenpalava kiire: akustopaanelit kattoon 3 työpäivässä tai erikoisefektejä 4 työpäivän päähän. Jokulle on myös sanottu että olisi tosi kiva että Joku postista tekisi viikon kuluttua oleviin kohtauksiin animoinnin – ohjaaja ei vaan tiedä millaisen mutta jonkinmoisen. Jokulla on siis ainakin yksi kollega, Joku siellä postissa!

Millainen henkilö Joku on? Joku voi olla miltä vain osastolta, mutta yleensä hän edustaa tuotanto-, apulaisohjaus- tai järjestysosastoa. Joku voi olla millä tahansa statuksella töissä; runnerista linjatuottajaan tai kokeneeseen järkkään. Uran pituudella ei ole merkitystä. Se, mikä Jokussa nousee merkittävämmäksi piirteeksi on, että joku on hyvin laajalla osaamiskyvyllä varustettu. Joku taitaa rakennuskauppojen myyntiartikkelit, tuntee kiinteistötekniikkaa, osaa kaivaa vaikeimmankin kuvaustilanteen nyanssit esiin ja palkata esimerkiksi erikoisbiologin, vankipsykologin tai löytää simpanssin näyttelemään (kyllä, sellaisen Joku on jo roolittanut!). Joku myös pitää rupattelusta palomiesten kanssa yht’äkkisesti sekä ennalta arvaamattomasti keskellä yötä ja kahvittelujen jälkeen ei tule edes laskua väärästä palohälytyksestä efektisavujen vuoksi.

Mitä tämä ‘Joku’ sitten ajattelee työtehtävistään?

Saadessaan työtehvän Joku myöntyy tuotannon alussa ohjeistamaan cateringin että ostatko leipää paperipussissa, Joku tilaa rauhallisesti huudon saattelemana soraa, hoitaa välissä muutamat hajonneet autot kun muut ei ehdi, tekee vakuutusilmoituksen suoralla, lähes tyhjällä kadulla tolppaan irtiajetusta peilistä ja miettii miten rekvisiittahousut panostetaan ampumakohtaukseen. Joku on huomannut että erilaiset ammatti-ihmiset ovat hänelle tärkeitä; kuten mekaanikot, autovuokraamon yhteyshenkilö tai kiinteistöpäälliköt. Heidän numeronsa ovat tallennettu puhelimeen. Jokulla on myös pikakonsultointiin mahdollisuus: hän saattaa soittaa 22.05 ystävälleen joka on sairaanhoitaja ja kysyä millaisella neulalla otetaan verikoe ensiavussa. Tuotannon edetessä Joku kyllä huomaa että työtä on todella paljon (Jokulla on näet oma työ johon hänet on alunalkaen palkattu) ja hän huomaa että puhelin soi 24/7 ja hän on todella väsynyt. Mutta: toiveet Jokun apuun eivät laannu. Jotkut kollegat jopa hermostuvat kun Joku ei välillä autakkaan. Nämähän työt on aina kuuluneet viimeiset 20 vuotta Jokulle!

Välillä Jokulla menee hermot, yleensä Joku ei huuda mutta niinkin saattaa käydä. Joku on kuitenkin luonteeltaan kiltti ja joustava, joku jatkaa tehtävien tekemistä oman työnsä ohella. Usein Joku ehdottaa että palkattaisiin lisäapuja, siihen ei ole usein kuitenkaan varaa. Joku tekee paljon töitä tuotannon loppuun saakka. Joskus, kun ollaan katastrofin partaalla, työryhmä saattaa sanoa: Joku on kyllä todellinen pelastaja. No, Joku sanoisi tähän: tekemällä oppii.

Tuotannon päätyttyä Joku on kuitenkin hitusen apea, koska Joku tietää että eläimen roolittaminen kuuluu toiselle kollegalle, efektit tai läheisyyskohtaukset olisi pitänyt suunnitella tuotannon alussa toisien tekijöiden voimin tai halvemmalla olisi päästy paremmalla ennakkosuunnittelulla. Joku on TODELLA väsynyt ja miettii ettei enää koskaan ota uutta tuotantoa vastaan. Pian joku huomaa että taas mennään.

Kirjoittaja: Joku