Artikkelit kategoriasta "Henkilökuva"

Henkilökuva

Lähikuvassa ohjaaja Mahamat-Saleh Haroun

Tšadilainen elokuvaohjaaja Mahamat-Saleh Haroun vieraili kesäkuussa Sodankylän elokuvajuhlilla yhtenä festivaalin päävieraista. Haroun syntyi Abéchéssa, Tšadissa vuonna 1961 keskiluokkaiseen opettajaperheeseen. Hän pakeni perheensä kanssa Tšadin sisällissotaa 1970-luvun lopulla ja hakeutui Pariisiin tärkeimpänä matkatavaranaan lehdestä leikkaamansa pariisilaisen elokuvakoulun osoite.

Henkilökuva

Toisin arvioitu

Suomalaisesta elokuvasta puhuttaessa nousee aika ajoin esiin varovaisia kommentteja, joissa todetaan, että arviointi- ja päätösvalta alalla on keskittynyt todella harvoihin käsiin. Joskus joku rohkea uskaltaa jopa ilmaista, että tämä saattaa olla ongelma. Harvoin pohditaan vaihtoehtoja.

NÄKYVÄKSI-hankehautomossa näin kuitenkin tehtiin ja kehitettiin uudenlainen malli hakemusten arvioimiseksi.

Henkilökuva

kokemuksia Oscar-raadista

Suomen Oscar-ehdokas on jälleen valittu ja tänä vuonna ilahduttavasti hieman suuremman media- ja yleisöhuomion valokeilassa kuin aikaisemmin. Palkinnot ja kilpailuthan ovat olemassa ainakin osittain juuri markkinointia ja yleisön kiinnostuksen herättämistä varten?

Minulla oli ilo ja kunnia olla mukana tämän vuoden raadissa, joka valitsi Suomen edustajaksi elokuvan Armomurhaaja.

Henkilökuva

Elämäni elokuvat

Meillä kaikilla on muistissamme sykähdyttäviä elokuvia, jotka ovat vaikuttaneet, jääneet mieleen, muuttaneet meitä ja tapaamme katsoa maailmaa. Mitkä elokuvat ovat vaikuttaneet elokuvien tekijöihin ja heidän omaan elokuva-ajatteluunsa?

Henkilökuva

Elokuva, tarinankertoja ja mieli

Tarinankerronta muodostaa ihmisen mielen perustan. Evoluution näkökulmasta tarinoiden kertomisen on myös täytynyt muokata ihmisen biologisia aivorakenteita. Tarinoilla on aina näkökulma; sen joka kertoo tarinan. Tässä mielessä tarinat kiinnittyvät yksilöllisiin kokemuksiin. Toisaalta ne ovat osa jaettua kulttuuri-sosiaalista ekologiaa.

Henkilökuva

Elämää jaksotyön kanssa

Elokuva- ja TV- alan työehtosopimukseen (EloTES) kirjattiin vuonna 2014 mahdollisuus käyttää työaikamallina jaksotyötä perinteisen mallin, eli kahdeksan tunnin työpäivän rinnalla. Jaksotyön mukaanottoa EloTESiin vaativat nimenomaan työnantajat, eli tuotantoyhtiöt, joita edustaa palvelualojen ammattiliitto Palta.

Jaksotyön käyttöönotto on herättänyt alan työntekijöiden parissa kritiikkiä ja vahvojakin tunteita. Kritiikin pääasiallisia kärkiä on kaksi – jaksaminen ja pienentyneet tilipussit.

Työnantajat korostavat enemmän mallin hyviä puolia – työn luonteeseen hyvin sopivaa joustavuutta ja kustannustehokkuutta.