Oikeustieteen tohtori Jaana Paanetojan selvitys Häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu elokuva- ja teatterialalla julkaistiin 12.9.2018. Selvityksen tilaaja on Opetus- ja kulttuuriministeriö. Selvitykselle nähtiin tarvetta, kun julkisuuteen alkoi valua toinen toistaan hurjempia kertomuksia elokuva-ja kulttuurialan mielettömyyksistä.
Selvityksen näkökulma on juridinen, eli siinä pyritään hahmottamaan mahdollisia porsaanreikiä, joita voitaisiin työlainsäädännöllä tukkia. Selvityksessä pohditaan myös sitä, johtuvatko epäasiallisuudet lainsäädännöstä sinänsä, vai siitä, ettei lakia tunneta tai osata soveltaa käytäntöön. Ongelmien lisäksi selvityksestä on luettavissa myös elokuvatyön toimivia käytäntöjä ja toimenpide-ehdotuksia toiminnan kehittämiseksi.
”Selvityksessä esitettävät toimenpiteet liittyvät muun muassa alan sisäisen kehittämisen ensisijaisuuteen, vastuiden, velvoitteiden ja oikeuksien selkeyttämiseen sekä luottamuksellisen yhteistyön vahvistamiseen.”[i]
Selvityksessä puhutaan paljon peloista. Pelätään, että oma, työkaverin, työnantajan tai koko alan maine menee, jos puhuu negatiivisista kokemuksista. Paanetojan selvitystä lukiessa voi rauhoittua ja todeta, ettei maineen menetystä enää tarvitse pelätä. Nyt on julkista tietoa ja puolueettoman tahon toteamaa että elokuva-alalla on aika härskiä vallankäyttöä ja että siihen on nöyrästi sopeuduttu ja – anteeksi vaan – samalla vahvistettu ja ylläpidetty hulluutta alalla.
Kohti luottamuksellista yhteistyötä
SETin hallitukseen kohdistuu usein toiveita tai pyyntöjä tarttua johonkin yksittäiseen ongelmaan. Hallitukselta toivotaan suoraa toimintaa, kuten yhteydenottoa Paltaan tai tuotantoyhtiöihin. Hallituksessa ollaan aina innoissaan, kun kentällä syntyy aktivoitumista ja tulee suoraa viestiä yhdistykselle. Se on parasta mitä hallitus voi toivoa! Jokainen kokemus on yhtä olennainen osa kokonaisuudessa ja niiden kuuleminen on hallitustyön ydin.
Ammattiliiton olemassaolon syy on edistää jäsentensä etua työmarkkinoilla. Ei yksittäisen tekijäryhmän, vaan kaikkien maksavien jäsenten yleistä etua. Varsinaisesta työmarkkinatoiminnasta vastaa kattojärjestö Teme, jonka palkatuilla työntekijöillä on pitkän linjan työmarkkinaosaaminen. Alayhdistysten tehtävä on edustaa jäsenistöä, välittää tietoa kentältä ja yhdessä toimiston työntekijöiden kanssa ohjata järjestön toimintaa. Yksittäisissä tapauksissa ammattiliiton jäsentä auttaa Temen lakimies ja muu henkilökunta.
Hallitustyö on luottamustoimi ja vapaaehtoistyötä, ja siihen osallistuvat ihmiset, jotka haluavat pyyteettömästi kehittää yhteisiä asioita. Toisinaan järjestötyö on aikaa vievää ja työlästä. Tulokset näkyvät hitaasti. Enemmän tulee kritiikkiä kuin positiivista palautetta. Alan toimintaa ohjaavien ja kontrolloivien rakenteiden tunnistaminen on keskeistä hallitustyössä ja se ei ole helppoa eikä tapahdu hetkessä.
Mainetta saa ja sitä generoituu, kun ihmiset puhuvat keskenään. Varsinaisesti mainetta alkaa tulla, kun puhetta tulkitaan ja yhdistellään toisiin tulkintoihin ja selityksiin. Ja selitys on 99% muotoa: koska tuo toinen.
Hieman meitä hallituksessa ihmetyttää, että me-ne-vastakkainasettelua saatetaan etsiä tekijöiden ja liiton välille. Tuntuu oudolta ajatukselta, että liitto olisi jollain tavalla se taho, jota pitäisi hiillostaa. Monen on vaikea yhä hahmottaa, miksi esimerkiksi TESissä on työlakia joustavampi jaksotyö. Tähän on päädytty siitä syystä, että työehtosopimus ylipäätään saatiin voimaan.
Jäsenten toiveita ei voi muuttaa konkretiaksi torikokousten ja some-huutelun kautta. Niitä pitää kuunnella yhtenä osana alan ääntä. Jos toivotaan radikaalia muutosta toimintaan, tarvitaan kattava ja konkreettinen jäsenistön mielipide. Kyselyihin vastaaminen, viestien lähettäminen ja vuosikokoukseen osallistuminen ovat tärkeitä liiton toiminnalle. Monipuolisten näkemysten kautta voidaan muodostaa käsitystä isommista rakenteellisista ongelmista, jotka mahdollisesti ovat yksittäisten kokemusten taustalla.
Alayhdistykset kuten SET toimivat yhdistyslain mukaan ja ylintä valtaa niissä käyttää jäsenistö. Jäsenistö voi ilmaista toiveensa vuosikokouksessa ja esimerkiksi lähettämällä sähköpostia toimistolle tai osoitteeseen set.hallitus@gmail.com. Vuosikokouksessa valitaan hallitus, joka edustaa jäsenistöä. Vuosikokouksessa on perinteisesti harvakseen hallituksen ulkopuolisia jäseniä. Kaikki haluavat ovat aina päässeet hallitukseen, ja jotkut myös puolipakolla kun halukkaita ei muuten riitä.
Vuosikokouksessa myös päätetään, miten yhdistyksen varoja käytetään. Yhdistys saa varoja jäsenmaksuista ja avustuksista. Esimerkiksi Lehtiset julkaistaan Opetus- ja kulttuuriministeriön kulttuuripoliittiseen toimintaan tarkoitetulla avustuksella, jota ei myönnetä ammattiyhdistystoimintaan.
Hallituksen jäsenet ovat sitoutuneita ajamaan jäsenistön etuja, mutta se tarkoittaa, KAIKKIEN jäsenien etuja ja elokuva-alan kehittämistä työntekijän edut huomioon ottaen. Käymme hallituksena keskustelua siitä, mitkä asiat meille ovat tulevalla TES-kierroksella tärkeimmät tavoitteet, mistä olemme mahdollisesti valmiita joustamaan ja missä kulkevat joustamisen rajat.
Tekemisen arjen käytäntöjen kehittämisessä on abstraktin hallitustyön kärki. Hallitustyössä suurimmaksi haasteeksi koetaan ajan riittäminen, kun samaan aikaan käydään täysipäiväisesti töissä. Kuitenkin aktiivisesti töissä oleminen pitää ajan tasalla siinä mitä kentällä tapahtuu. Sillä tekijöiden ääni on hallituksen ääni. On supertärkeää, että arkipuheessa muistetaan myös kaikki se hyvä, mitä ammattiyhdistysliike on tuonut ja tulee tuomaan maailmaan, Suomeen, elokuva-alalle ja jokaisen tekijän arkeen.
Vain yhdessä voimme vahvistaa luottamuksellista yhteistyötä elokuva-alalla.
Toivotamme kaikki tervetulleiksi mukaan sekä hallitus- että TES-työhön!
SETin hallitus / Marjaana Rantama
Puheenjohtaja:
Asta Viertola, TaM, tuotantopäällikkö
Varapuheenjohtajat:
Katja Niemi, käsikirjoittaja – ohjaaja, 2. apulaisohjaaja
Marjaana Rantama, TaM, lavastaja, elokuvantekijä, tutkija, pedagogi, Lehtisetin päätoimittaja
Varsinaiset jäsenet:
Kasimir Högnäs, ohjaaja/apulaisohjaaja
Mirjam Koskinen, leikkaaja, jälki-tuotantokoordinaattori
Hannu Liekso, HND in Arts & Design (Film&Television), elokuvatoimittaja, elokuvan sekatyöläinen.
Pauliina Talikka, 1. apulaisohjaaja
Varajäsenet:
Salla Hämäläinen, äänisuunnittelija, äänittäjä
Piia Hirvensalo, medianomi, elokuva ja TV-alan freelancer; käsikirjoittaja, studioemäntä, ohjaaja
Robert Hedengren, käsikirjoittaja
Iddo Soskolne, kamera-assistentti
[i] Häirintä ja muu epäasiallinen kohtelu elokuva- ja teatterialalla; Selvitysraportti
Tiivistelmä: ”Selvityksessä tarkasteltiin muun muassa sitä, ovatko elokuva-alan tuotantoyhtiöt hoitaneet työlainsäädännön mukaiset työnantajavelvoitteensa, joiden tavoitteena on turvata häirinnästä ja muusta epäasiallisesta kohtelusta vapaa työympäristö sekä sitä johtuvatko esille nousseet häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun tapaukset lainsäädännön sisällön puutteista vai lainsäädännön käytännön soveltamiseen liittyvästä osaamisen puutteesta. Lisäksi kerättiin elokuva- ja teatterialan olemassa olevia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja sekä arvioitiin niiden vaikutusta häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja esille tulevien tapausten puuttumiseen.
Selvityksen mukaan eri työlakien velvoitteiden tunnistamisessa on jonkin verran puutteita, samoin epäselvyyttä on vastuu- ja valtasuhteista. Ennaltaehkäiseviin toimiin ei aina ole kiinnitetty riittävästi huomiota. Selvityksen mukaan myös lainsäännöksissä olisi tarkistamisen ja täsmentämisen varaa. Lisäksi selvityksen aikana tuotiin esille alan toimintakulttuuriin ja -rakenteeseen liittyviä epäkohtia. Selvityksessä esitettävät toimenpiteet liittyvät muun muassa alan sisäisen toiminnan kehittämisen ensisijaisuuteen, vastuiden, velvoitteiden ja oikeuksien selkeyttämiseen sekä luottamuksellisen yhteistyön vahvistamiseen.
Selvityksessä tehdään ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi sekä ehdotetaan uusia toimintamalleja ja käytäntöjä. Toimenpide-ehdotuksia on kohdistettu muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriölle, työnantajana toimiville tuotantoyhtiöille ja teattereille, Suomen elokuvasäätiölle, oppilaitoksille ja työmarkkinaosapuolille. Selvityksessä ehdotetaan muun ohessa alan eettisen ohjeiston laatimista ja eettisen toimielimen perustamista sekä työturvallisuuslain, tasa-arvolain, yhdenvertaisuuslain ja työterveyshuoltolain velvoitteiden tuntemuksen parantamista koulutuksella ja alan yhteisillä toimintamalleilla.”
Jutun pääkuva: Laura Kunnas